sunnuntai 24. elokuuta 2014

Haaste: Hyvä kiertämään


1. Kerro lyhyesti (tai pitkästi) viisi hyvää asiaa fandomista yleisesti.
2. Kerro, miten aiot parantaa omalta osaltasi fandomin ilmapiiriä jatkossa.
3. Kerro, mitä arvostat muissa faneissa.
1. Viisi hyvää asiaa
- Muut fanit
Miten paljon muista faneista, fanien käytöksestä, eriarvoistamisesta ja muusta puhutaankaan, on Ginga-piiri laaja. Millään muulla sarjalla ei ole Suomessa samanlaista pysyvää fanikuntaa, vaan useimmat fandomit kuolevat pois muutamassa vuodessa. Gingaan tulee jatkuvasti uusia faneja, minkä lisäksi vanhat fanit jaksavat löytää sarjasta aina jotain uutta ja pysyvät sen seuraajina vuosikymmeniä.
Ja fanit luovat fandomin. Ginga-fandom pysyy nykyisen kierron ansiosta tuoreena, mutta säilyttää myös paljon vanhaa tietoa.

- Avoimuus
Ginga-fanit ovat hyvin avoimia. Jos jollakulla on ongelma tai kysymys, saa siihen hyvin nopeasti vastauksen foorumeilta, joissa monilla jäsenillä huomattava osa vastauksista löytyy ihan selkärangasta. Ginga-piireissä on myös melko vähän pieniä sisäpiirejä, joihin on mahdoton päästä sisään. (Monesti tiiviit harrasteporukat mielletään sisäpiiriksi, vaikka näin ei ole.)

- Aktiivisuus
Monien muiden sarjojen fanit ovat monesti huomattavasti epäaktiivisempia kuin Ginga-fanit. Ginga-fandomissa on paljon erilaisia projekteja, faniryhmiä, miittejä ym. joista monet toimivat täysin aktiivisesti myös Kaksoissolan ulkopuolella eivätkä kaikki tukeudu KS:n kommunikoidakseen muiden fanien kanssa. Monissa muissa fandomeissa kaikki toiminta on rajoittunut yhden sivun ympärille, jonka kaatuminen johtaa usein lähes koko fandomin kuolemaan.

Aktiivisuuteen pitää myös lisätä se, miten paljon tietoa Ginga-fandomissa haalitaan, oli kyse sitten oheistuotteista, erilaisista julkaisuista tai Shounen Jumpin värisivuista. Mistään muusta sarjasta ei tunneta erilaisia julkaisuita niin hyvin kuin Gingasta.

Tämän lisäksi Ginga-fanit ovat aktiivisia myös suomijulkaisujen saralla: uusia sarjoja toivotaan aktiivisesti kustantajilta, mikä antaa mahdollisuuden myös tuntemattomampien sarjojen julkaisuun.

Ja aihetta hipoen.

- Waretuksen välttäminen
Mitä enemmän seuraan fandomia, sitä enemmän olen oppinut arvostamaan tätä. Ginga-fanit harvemmin lataavat animea tai mangaa netistä, vaan ostavat saatavilla olevia julkaisuista. Olen itse tästä kiitollinen sen vuoksi, että ilman tätä ominaisuutta Gingaa ei olisi koskaan käännetty suomeksi: kun GNG:n kääntämisestä suomeksi aikoinaan puhuttiin, oli waretuksen vähäisyys tärkeä osa kääntämisen syytä. Jos GNG-mangat oltaisiin ladattu netistä koreaksi ja/tai englanniksi, ei niitä olisi uskallettu kääntää suomeksi.

Monissa muissa fandomeissa minua ärsyttää se, miten sarjoja toivotaan suomeksi, mutta kun toivotun genren sarjoja ilmestyy, ei niitä osteta ja monet kehuskelevat lukevansa ne netistä englanniksi. Ja sitten ihmetellään, miksi tiettyjä sarjoja ei käännetä tai genrejä tehdään Japanissa hirveämmin...

- Vahvat persoonat
Vahvat persoonat johtavat usein riitelyyn, mutta ne eivät ole läheskään aina paha asia. Suurin osa parhaista keskusteluista lähtee käyntiin siitä, että ihmiset ovat täysin eri mieltä asioista ja uskaltavat ilmaista mielipiteensä. Ilman tällaisia keskusteluita ja pohdintoja Ginga-fandom olisi omalta osaltani jäänyt erittäin tylsäksi paikaksi.

2. Ilmapiirin parantaminen
Suurin asia, jonka voisin varmaan tehdä fandomin parantamiseksi, olisi olla kärsivällisempi ja neuvoa ihmisiä enemmän. Tämä ei ikävä kyllä tule tapahtumaan, koska no... En osaa tehdä sitä netissä. Kasvokkain aika hyvin, mutta netissä en niinkään ellen kykene ymmärtämään kirjoittajaa rivien välistä. Lisäksi minulla ei ole tähän aikaa, vaikka tahtoa olisikin. Joskus saatan miettiä sopivaa vastausta jollekulle viikonkin ja lopulta laitan vain "OK =)", vaikka sanottavaa olisi enemmänkin.

Koetan kuitenkin suhtautua itseeni kriittisemmin ja nähdä itseni muiden näkökulmasta, mitä olen jo toteuttanut Kaksoissolan palautekyselyiden kautta, joita on tarkoitus tehdä lisääkin tässä ajan myötä. Tarkoitus on myös jakaa Ginga-fandomin huomiota selkeästi muihinkin paikkoihin kuin KS:n, koska fandom on lopulta todella laaja ja sieltä löytyy useita eri fanituspisteitä, joista monet ansaitsisivat enemmän huomiota. Bloginurkka on tässä toiminut hyvin ja toivottavasti tätä saataisiin tästä vielä laajennettuakin.

3. Muut fanit
Minun täytyy sanoa, että pidän erityisesti nuorista faneista, joiden kasvua voi tarkkailla. Kaksoissolan puolella on monia, jotka ovat välillä olleet parikin kertaa banneilla käytöksestä johtuen, mutta jotka ovat sitten ajan myötä kasvaneet oikeisiin mittoihinsa.

Muissa faneissa arvostan sitä, että he uskaltavat tuoda oman mielipiteensä esille, mutta myös muuttaa sitä, jos uusia faktoja ilmenee.

Minulla on erittäin huono nimimuisti, joten tässä jää varmasti useampikin henkilö pois, mutta mainitsen pari minuun vaikutuksen tehnyttä fania.

- Nawulf
Nawulf on harmillisesti jäänyt monelta unholaan ja häntä muistellaan tavallisesti foorumeiden poistajana. Tämä on minusta sääli, sillä Nawulf teki urallaan paljon: hän loi aikuisille oman foorumin, aloitti nuorten foorumin uudestaan sen hajottua, on yksi Gingapedian isoimmista päivittäjistä, käänsi paljon hahmojen nimiä ym. suomeksi ja piti Hopeanuoli-kauppaa pystyssä useamman vuoden.

- Anttu
Anttu on melko uusia tulokkaita Ginga-fandomissa, mutta hän on tuonut siihen aivan uudenlaista energiaa. Antusta leviää koko ajan positiivinen fiilis kaikesta ja hän tuntuu pohjattoman kärsivälliseltä, kun puhutaan muista faneista ja vastaavasta. Hän on muutenkin erittäin pitkäjänteinen, minkä näkee esimerkiksi Hopeatiikeri-blogin pitämisessä.

- Kiatsu
Kiatsu on aina ollut minulle hieman outolintu, mutta hyvällä tavalla. Hän kirjoittaa aktiivisesti foorumille ja pitää blogia, mutta en ole koskaan saanut hänestä selkeää kuvaa muuten. Tämä johtuu osittain siitä, että Kiatsu on pysynyt pitkälti erossa kaikista tyhmistä riidoista, mitä foorumeilla on ollut. Ihan vaikuttava saavutus ottaen huomioon, miten kauan ja aktiivisesti hän on Kaksoissolassa ollut.

- Houndy
Houndya ei hirveästi Ginga-kirjoitusten parissa näe, mutta hän on monella tavalla Kaksoissolan selkäranka. En itse osaa/jaksa tehdä minkäänlaista koodausta, joten Houndy on se, joka tekee Kaksoissolaan kaikki uudistukset. Foorumin ulkoasu, uudet osastot, galleria, testit, bloginurkka ja muut päivitykset... Monet näistä päivityksistä olisi jäänyt kokonaan tekemättä, jos Houndy ei olisi ilmoittautunut vapaaehtoiseksi niitä tekemään.

- Äffä
Meillä kahdella on 70% samat mielipiteet asioista, mutta jostain syystä iskemme aina toistemme kurkkuihin, kun alamme keskustella asioista netissä. Lyön vetoa, että monet luulevat, että meillä on huonot välit tämän takia, vaikka niin ei ole. Äffä tahtoo ja jaksaa sopia aina kaikki riidat (en viittaa itseeni) sekä pyörittää isoa määrää muita aktiviteettejä.

maanantai 18. elokuuta 2014

Voitaisiinko Ginga-sarjoja kääntää muille kielille?

Ginga-sarjoja on käännetty vain suomeksi ja koreaksi. GNG (ja ilmeisesti osa WEED-mangasta) ilmestyi aikoinaan Kiinassa, mutta tuolloin kyse oli melko harvinaisesta piratoidusta mangasta eli käännökset ja mangat oli tehty ilman asianmukaisia lupia. Tämän lisäksi WEED-mangan kolme ensimmäistä osaa on käännetty englanniksi, mutta kustantaja ei jatkanut sarjaa, koska se ei menestynyt riittävän hyvin.

Voitaisiinko Ginga-sarjoja kuitenkin kääntää muille kielille?

Itse pidän englanninkielistä käännöstä erittäin epätodennäköisenä. Kymmenisen vuotta sitten WEED-mangaa uskallettiin kokeilla kääntää englanniksi, koska tuolloin mangabuumi oli kaikkein isoimmillaan jenkeissä. Harmillisesti tämä johti siihen, että markkinat ylikuumenivat (= myyntiin tuotiin mitä tahansa, mikä oli mangaa, joka johti siihen, että lukijat lopettivat jopa parempien sarjojen ostamisen) ja monet kustantajat joutuivat lopettamaan. Yksi näistä lopettaneista oli juuri WEED-mangaa kääntänyt ComicsOne.

Nykyisin sarjoja valitaan paljon tarkemmin ja harmillisesti mikään Ginga-sarjoista ei iske suoraan valtavirtayleisöön. Ginga-sarjoissa on esillä paljon koiriin kohdistuvaa väkivaltaa sekä koiratappeluita, jotka luovat melko oudon kontrastin piirrostyylille, sillä koirat ovat kuitenkin herttaisia ja söpöjä. Voisin uskoa, että Ginga voisi etenkin Amerikassa aiheuttaa paheksuntaa, koska siellä koiratappelut sekä niihin liittyvät eläinrääkkäystapaukset, ovat vakava ongelma, jonka kanssa eläinsuojelujärjestöt saavat jatkuvasti taistella. Vaikka erityisesti WEED-mangan sanoma on taisteluita vastustava, kuvaa se tappelemisen verissäpäin koirille normaaliksi toiminnaksi, mikä taas on usein koiratappeluita puolustavien tahojen peruste tappeluille.

Tämän lisäksi Gingan faniyhteisöt ovat erittäin pienet kansainvälisesti. Aktiivisia faneja toki on, mutta harmillisesti puhutaan useista kymmenistä tai korkeintaan sadasta fanista, kun englantikäännös vaatisi tuhansia.

Entäpä sitten Gingan kolme muuta lempimaata: Ruotsi, Tanska ja Norja? Olisiko käännös mahdollinen näille kielille?

Norjaa pidän itse todennäköisenä EI-tapauksena. Sen fanikunta on erittäin pientä (tai sitten eivät vain liiku netissä) ja Norjassa ei enää hirveämmin julkaista mangaa. Useita sarjoja on jätetty kesken eikä uusia ole julkaistu. Alan tapahtumia on joitakin.

Ruotsia ja Tanskaa taas voisin pitää mahdollisena. Ruotsissa on netissä aktiivisia anime-piirejä, coneja järjestetään reilusti enemmän kuin Suomessa - mutta mangaa ei enää käännetä ruotsiksi ja monet sarjoista lopetettiin kesken. Tanskan mangatilanne on itselleni hieman mysteeri: en äkkiseltään löytänyt hirveämmin tietoa tanskalaisista mangajulkaisuista, mutta Tanskassa järjestetään kuitenkin isoja, kansainvälisesti tunnettuja tapahtumia. Muistelisin, että One Piece -taidekirja painettiin yhteistyössä tanskalaisen kustantamon kanssa, mikä viittaisi siihen, että Tanskassa on aktiivista manga-toimintaa.

Mitä Gingan kääntäminen näille kahdelle kielelle vaatisi?

Paljon työtä fanien osalta. Fanien pitäisi aktivoida faneja sekä todistaa kustantajille, että maissa on paljon aktiivisia sarjan harrastajia ja/tai monet harrastajat sekä ulkopuoliset olisivat kiinnostuneet ostamaan Gingaa sen nostalgisuuden takia. Käytännössä tämä vaatisi nopeaa ja aggressiivista toimintaa, jota pitäisi toteuttaa sekä netissä että tapahtumissa ihmisten huomion saamiseksi. Huomion saaminen onnistuisi monella eri tavalla: miittien järjestäminen, addressit, cosplayt, roolipelit, aktiiviset foorumit... Nämä asiat, mitä Suomesta löytyy tällä hetkellä. Yksi tärkeä asia olisi fanien oma kokoontumispiste, joka olisi helposti löydettävissä. Tällaisena voisi toimia foorumin lisäksi ihan vain Hopeanuoli.comin kaltainen sivusto, josta löytyisi paljon Ginga-tietoa.

Jos Ruotsista ja Tanskasta löytyisi faneja, jotka jatkaisivat ja taitaisivat panostaa asiaan ja saisivat kustantajan kiinnostumaan sarjasta, ei käännöksen tekeminen vaatisi samanlaista työtä kuin Suomessa aikoinaan. Suomen Punainen Jättiläinen & Sangatsu Manga ovat osa Tammea, joka on taas osa Bonniers-kustannusta - joka toimii myös Norjassa ja Ruotsissa. Norjan ja Ruotsin kustantajien ei tarvitsisi nähdä suurta vaivaa oikeuksien etsimiseen, materiaalien skannaamiseen ym. vaan paljon materiaalia voitaisiin saada suoraan Suomesta.

Itse olen sitä mieltä, että pallo on tässä tilanteessa fanien käsissä. Gingan kaltainen vanha sarja on kustantajille aina isompi riski kuin uusi ja selkeästi suosittu, joten fanien täytyisi itse tehdä paljon töitä Gingan kääntämisen eteen. Aina on olemassa riski, että isollakaan yrityksellä ei saa tuloksia aikaan, mutta vain odottamalla ei Gingaa varmasti muilla kielillä nähdä.

perjantai 8. elokuuta 2014

Jotain muuta: Kotia kohti - Uskomaton seikkailu

Jotain muuta -osastolla on tarkoitus esitellä muita manga/anime/piirroselokuvia/kirjoja/jne, jotka voisivat kiinnostaa Ginga-harrastajaa. Pääpaino on eläinaiheisissa teoksissa.

Kotia kohti - Uskomaton seikkailu (Homeward Bound)

Tekijä:  Sheila Burnford (alkuperäinen kirja), Duwayne Dunham (ohjaus)
Osia: 1
Arvosteluun katsottu: 1

Kultainennoutaja Jalo, amerikanbulldoggi Hans ja tiibettiläiskissa Sissi jätetään omistajaperheen työmatkan ajaksi hoitoon ystävän maatilalle. Lemmikit kuitenkin huolestuvat omistajiensa katoamisesta ja karkaavat lähtien kulkemaan yli Kalifornian vuoriston päästäkseen takaisin kotiin.


Kotia kohti on kauniisti toteutettu eläinelokuva. Toisin kuin monet muut saman genren vastaavat, tämä ei sorru siihen, että ihmisten draamat olisivat pääroolissa, vaan se keskittyy suosiolla Jaloon, Hansiin ja Sissiin. Ihmishahmoilla on avioerokriisi käynnissä, mutta se on tarinassa minimaalisessa osassa.

Elokuvan toteutus on erittäin toimiva. Toisin kuin monet nykyiset, se ei sorru laittamaan eläinten leukoja liikkumaan puheen tahdissa, vaan puhe tapahtuu ihan koirien ja kissan elekielen kautta. Tämä tekee elokuvasta heti vakuuttavamman koirista kiinnostuneille, koska eläinten reaktiot ovat aitoja ja niiden ilmeikkyyttä on mukava seurata. Monia kohtauksia on selvästi tehty myös vahingossa, kun eläinnäyttelijät ovat vain inspiroineet esiintymistään.

Käsikirjoitus ja ohjaus ovat onnistuneet hyvin, minkä ansiosta elokuvasta jaksavat nauttia niin lapset kuin aikuisetkin. Toimintaa ja tunnelmaa on paljon, mutta rauhallisiakin kohtauksia on eikä aika ole kuluttanut elokuvaa, vaikka sillä ikää onkin. Suomidubit ovat erittäin hyvin onnistuneet eläinten kohdalla, ihmisten äänet jättävät hieman toivomisen varaa.

Kokonaisuudessaan ehdottomasti yksi parhaita eläinaiheisia elokuvia.

Suomenkieliset DVD-julkaisut on pitkälti myyty loppuun, mutta elokuvasta saa ostettua vielä ruotsi-painosta, jossa on suomenkieliset äänet. Tällöin hakusanana kannattaa käyttää englanninkielistä nimeä (Homeward Bound).

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Pahisten kohtalot

Vihollisten kohtaloista on ollut viime aikoina puhetta blogeissa, joten päätinpä itsekin hypätä sekaan. Itse olen nimittäin kiinnittänyt huomiota siihen, miten vähän Gingassa tapetaan pahiksia.

Lyhyt katsaus: GNG:n puolella pahiksista tapetaan vain karhut ja Juga. Muuten pahikset käytännössä kuolevat muista syistä: Kurojaki tekee itsemurhan, Sniper selviää hengissä, Hyena vaihtaa puolta, monien susien kohtalo jää epäselväksi tai ne tappaa joku toinen susi ja itse pääpahis Gaia kuolee tulivuorenpurkaukseen, ei hyvisten hampaissa.

GDW:ssä tapetaan villisika ja Sniper. Blue jää rekan alle, Kamakiri tekee itsemurhan, monet koirista vaihtavat puolta, ihminen ampuu Hougenin ja myöhemmissä osissa pahiksia esim. hukkuu. Orionissa joitakin pikkupahiksia kuolee taisteluissa, mutta pääpahiksen kohtaloksi ei koidu Ouun joukkojen hyökkäys.

Miksi niin harva Gingan pahiksista kohtaa loppunsa hyvisten hampaissa?

Arvelisin tärkeäksi syyksi Takahashin tahdon kirjoittaa moraalisia tarinoita, joissa elämän kunnioittaminen on tärkeää. Weed ja Gin ovatkin tässä malliesimerkkejä ja ne antavat kaikille toisen mahdollisuuden. Lopulta kovin moni pahis ei ole kieltäytynyt tästä mahdollisuudesta, vaan suurin osa on vaihtanut puolta tai paennut/tappanut itsensä. Tämän lisäksi kukaan lauman sisälläkään ei voi toimia teloittajana: Jeromen erottaminen laumasta todistaa sen.


Monissa muissa sarjoissa hyvikset toteuttavat "ei saa tappaa" -politiikkaa, mutta joutuvat kuitenkin lopulta tappamaan vihollisiaan. Joskus tällainen moraalinen ongelma jätetään täysin käsittelemättä tai vaihtoehtoisesti sarjan tekijä tahtoisi lopettaa sarjan siihen. Esimerkiksi Dragon Ball -mangassa kun Goku tappaa aikuisena (ja tietoisesti) ensimmäisen vihollisensa, aikoi Toriyama päättää sarjan tähän. Tuolloin Goku olisi kuollut heti surman tehtyään eikä enää herännyt henkiin. Markkinavoimat kuitenkin puhuivat ja DB jatkui.

Fullmetal Alchemist on GDW:n ohella yksi sarja, joka käsittelee myös tappamisen ongelmaa ja sarjan päähenkilö Edward ei tapa koskaan ketään ihmistä. Kun hänen moraaliaan koetellaan, on vastaus selvä: "Minulla on sisua olla tappamatta."

Jos sarjan päähenkilö tappaa vihollisen, vie se oitis henkilöltä viattomuuden ja myös luotettavuutta, jos henkilö on aiemmin yrittänyt antaa kaikille uuden mahdollisuuden tai pyrkinyt vaikuttamaan näiden mielipiteisiin. Itselleni tällainen huonosti toteutettu tilanne tuli vastaan Narutossa. Naruto haavoitti vihollistaan kuolettavasti ja kun pahis oli puolikuolleena maassa, Kakashi lopetti vihollisen eikä Naruto kommentoinut asiaa mitenkään. Tätä ennen Naruto oli tahtonut ymmärtää muita ihmisiä ja saanut rajujakin hakkauksia sen vuoksi, että tahtoi antaa esimerkiksi Sasukelle anteeksi. Monien pahisten kuolemaa Naruto myös suri, mutta tätä itse kuolettavasti haavoittamaansa pahista Naruto ei jäänyt suremaan.

Weedissä hieman samanlainen tilanne tuli Hougenin kuollessa, mutta Weed ei lopulta voinut vaikuttaa entisen poliisin tekoihin, koska Ginga-maailmassa ihmiset ovat selvästi koirien yläpuolella.

Tämä johtaa tarinallisesti monesti ongelmakohtiin, koska seikkailutarinat vaativat useimmiten dramaattisen lopun ja tällaista on hankala tehdä ilman pahiksen kuolemaa. Takahashi on kuitenkin keksinyt useita erilaisia keinoja, jolla hyvikset säilyttävät moraalinsa ja pahikset pääsevät hengestään ilman, että tarina latistuisi merkittävästi. Kuinka kauan Takahashi kuitenkin pystyy pitämään sarjansa hyvikset niin moraalisina, etteivät pahikset kuole hyvisten hampaissa? WEED-mangan kantavana teemana on kuitenkin moraali ja anteeksiantaminen. Voisiko Takahashin aloittama uusi manga, Ginga Densetsu Akame, olla myös uuden tyylin kokeilemista tällä saralla eli uutena tärkeimpänä hyveenä voisi olla uskollisuus anteeksiannon sijaan eikä elämän kunnioittaminen olisi niin tärkellä sijalla?