Englanninkielinen Ginga-julkaisu

Ginga Nagareboshi Ginia ryhdyttiin vihdoin, vuosien odotuksen jälkeen kääntämään englanniksi. Sarjan kääntää MangaPlanet, joka julkaisee mangaa online-muodossa eli mangaa pääsee lukemaan netissä. Lisäksi GNG-mangan 3 ensimmäistä lukua julkaistaan ilmaiseksi eli kuka tahansa pääsee tutustumaan sarjaan. MangaPlanet toimii kuukausimaksulla eli hintaan 6,99$ (5,90€) pääsee lukemaan heidän koko valikoimaansa kuukauden ajan.

Koska Ginga-mangan julkaisu muilla kielillä on harvinaista, nappasin heti suomimangan esiin ja ryhdyin vertailemaan näitä kahta julkaisua.

Kokosivun kuvia pääsee ihailemaan kunnolla. Kuvissa on keskellä vain pieni viiva skannauksen jäljiltä.

Ensimmäinen huomioni on mangan painojälki, jos näin voi nettiversiosta sanoa. MangaPlanetin julkaisu on tehty kustantajalta saatujen online-versioiden perusteella ja se näkyy. Painojälki on kirkasta ja yksityiskohdat erottuvat upeasti. Ei suomalainen julkaisu huono ole, mutta etenkin monet värisivut ovat usein epätarkkoja. Myös kansissa värivaihtelua on.

Puhekuplatekstien vertailua.

Suomi-versiossa puhekuplien ääniefektit ovat huolellisemmin aseteltuja ja niissä on käytetty erilaisia fontteja. Englanti-versiossa tekstit ovat usein pieniä.

Käännös on asteen erilainen kuin suomalainen, kuten odottaa saattaakin. Ukko Gohee on englantiversiossa elder (vanhin), old man (vanha mies) ja kerran grandfather (isoisä). Japanissa käytetty termi on "jiji", joka on nykyaikana hieman halventava termi vanhasta miehestä. Suomalainen ukko on sille mielestäni hyvä käännös, mutta jiji kääntyy myös vanhin, vanha mies tai isoisä. Aluksi Goheen kutsuminen monella eri nimellä tuntui oudolta, mutta sitten huomasin kaavan puhuttelussa: kun Daisuke puhuu Goheesta ystävilleen tai tämän selän takana, hän sanoo kunnioittavasti vanhin tai isoisä. Kasvokkain hän taas kutsuu Goheeta vanhaksi mieheksi. Minusta tämä on hyvä lisä ja se korostaa heti sitä, että pelleilystään huolimatta Daisuke kunnioittaa Goheeta huomattavasti. Myös kunnanjohtaja sanoo Goheeta vanhimmaksi.

Englanninkielinen käännös on kömpelömpi lukea ja tätä kautta suomimanga vie selkeän voiton: se tuntuu alusta asti selkeästi kirjoitetulta ja tunteikkaalta, kun englantiversiossa tuntuu olevan turhaa toistoa siellä täällä. Tiedä sitten, onko suomenkielisestä versiosta tehty tarkoituksella aavistuksen sulavampi eli onko Takahashin kirjoitustyyli oikeasti melko jäykkää. Kyse voi olla myös siitä, että englantikäännökset ovat usein jäykkiä, koska paljon puhuttuna kielenä englanti ei joudu nojautumaan käännöskirjallisuuteen. Kyse voi toki olla myös ensimmäisen luvun käännöksen alkukankeudesta tai omasta kielitaidostani.

Otin vertailuun mukaan lisäksi englanninkielisen fanikäännöksen (oikea reuna), koska selkeät yhteneväisyydet tai eroavuudet käännösten välillä kertovat, mikä on lähimpänä alkuperäistä.

Näistä ehdottomasti miellyttävin lukea on minusta suomalainen. Se esittelee hahmot osana tarinaa, kun muissa tunnutaan lähinnä listaavan faktoja koirista.

Suomijulkaisussa Rikiä ei mainita koirajoukon johtajaksi, kahdessa muussa se mainitaan (alpha, head). Voidaan siis olettaa, että tämä on jätetty suomijulkaisusta pois.

Fanikäännöksessä sanotaan, että Aka on sukua Rikille. Muissa sanotaan, että se on perinyt Rikiltä jotain, mistä voidaan päätellä, että se on Rikin pentuja. Fanikäännöksessä on käytetty laimeampaa ilmaisua. Fanikäännöksessä Aka on rohkea, englantiversiossa uskalias, suomiversiossa peloton.

Don mainitaan virallisissa käännöksissä "oppilaana", fanikäännöksessä se on vain seuraa.

Koyasu on japanilainen koirarotu, joka ei koskaan saanut virallista asemaa.

Käännöksessä ei ole isoja eroja, mutta mielenkiintoista on, että kun Daisuke ja aiemmin kertoja, puhuvat akitoista, kumpikin korostaa, että kyse on nimenomaan tämän kylän akitoista. Japanilaiset koirarodut on nimetty niiden syntypaikkojen mukaan ja koirista oli pitkään liikkeellä eri alueiden versioita kunnes koirat luokiteltiin jonkun tietyn rodun alle tai jätettiin kokonaan pois jalostuksesta ja tietokannoista. Pieni palanen Japanin koirarotujen historiaa, joka ei välttämättä aukea, jos roduista ei tiedä, mutta jonka ymmärtää, jos on rotuun tutustunut.

Tässä suomiversio myös kärsii ensimmäisen tappionsa: Yamagatan takayasu-rodusta ei löydy netistä oikein mitään, mutta Yamagatan koyasu-rotu taas mainitaan yhtenä kantarotuna akitan perimässä.

Kuvasta jää pois: Perimätiedon mukaan parhaat karhukoirat olivat tiikeriraitaisia.
Mainittakoon, että brindle on englanniksi selitetty tiikeriraitaiseksi.

Tätä lukiessa kiinnittää huomiota myös muihin erikoisiin asioihin. Kun Gin syntyy, sitä sanotaan japaniversiossa Nagareboshi Giniksi eli sen lempinimi kerrotaan heti. Suomalaisessa versiossa nimeksi sanotaan vain Gin.

Kokonaisuudessaan englanti-julkaisu on erittäin hyvä. Se luo hieman erilaisen kuvan Gingaan omanlaisen käännöksensä kautta ja korjasipa se nyt yhden käännösvirheenkin. Jo korkealaatuisen kuvamateriaalin takia tähän versioon kannattaa tutustua, vaikka ei muuten englantijulkaisulle lämpiäisikään.