GtLW: Luku 22

Vieras koira herättää Reikan ja pennut kohteliaasti sanoen, että on kohteliasta käydä tervehtimässä alueen omistajaa, kun saapuu sille.

Kin tunnistaa Unsain, jolloin Reika toteaa etsineensä tätä ja kertoo Oun tilanteesta ja pyytää Unsaita auttamaan heitä.

Koska kyse ei ole koirien välisestä sodasta, Unsai lupaa auttaa Ouun joukkoja taistelussa. (Unsai ei aiemmin osallistunut taisteluun Hougenia vastaan tästä syystä.)

Samaan aikaan Daisuken kotona...

Cross, Sunny ja Maru piilottelevat talon alla. Pennut ovat hermostuneita, koska ne ovat ensimmäistä kertaa lähellä ihmisiä, mutta Cross rauhoittelee niitä.

Piilottelu on viisasta, sillä Bob on seurannut kolmikkoa Monsoonin käskystä. Se ei kuitenkaan uskalla hyökätä, koska pelkää lähestyä ihmisiä. Tosin Bob ei uskalla palatakaan, koska ei ole toteuttanut Monsoonin käskyä.

Lopulta Bob nukahtaa - ja on aika lapsuusmuisteloiden!

Kun Bob oli pentu, sen omistaja hylkäsi Bobin ja sen sisarukset metsään puisessa laatikossa. Pennut olivat liian heikkoja saadakseen laatikkoa auki ja ne alkoivat nääntyä janoon ja nälkään.

Muutaman päivän kuluttua jokin alkoi ravistella raatikkoa ja repiä sen auki.

Se oli nuori Monsoon!

Hysteerisen koirapelkoisena Monsoon paiskasi laatikon kauas itsestään ja lähti juoksemaan karkuun henkensä edestä.

Hetken kuluttua Monsoon kuitenkin tajuaa, että koirat ovat melkoisen pieniä...

Pennut lähtevät seuraamaan Monsoonia, josta ne tajuavat vain sen, että se vapautti ne laatikosta.

Karhu kuitenkin hyökkää ja valmistautuu tappamaan pennut...

 Kuoleman ja verenvuodatuksen sijaan meillä on suloisia pikkuisia koiranpentuja, jotka pitävät tappajakarhua uutena äitinään. <3

Tässä luvussa tuli paljon uutta. Reika ei juoksennellut pakoon päämäärättömästi, vaan se oli lähtenyt (mahdollisesti Akamen käskystä) etsimään Unsaita. Tenkakin voi liittyä laumaan, sillä se on nyt mainittu - joskaan ei kovin mairittelevasti. Toivottavasti Hiron pennut saavat (nimet ja) ninjakoulutusta. Lisäksi toivon Hiron saavan vielä viimeisen muistelon tässä välissä.

Cross oli paennut ihmisten luo ja jäin miettimään, ovatko sen mukana olevat Maru ja Sunny naaraspennut. Ihan sellaisesta julmasta syystä, että ne olisi nyt helppo jättää tarinasta pois ihmisten pariin...

Ja sitten Bob. Why you so kawaii? Bobin tarina oli aikalailla mitä odotinkin, joskaan en odottanut tuollaista supersöpöä Bobia. En usko, että Monsoon liiskaa Bobin sisarukset, mutta tämä oli varmaan käännekohta Monsoonin elämässä, kun se tajuaa, että myös koirat voivat pelätä sitä ja että se voi vahingoittaa koiria.

Tässä tuli selväksi myös yksi asia Monsoonista: toisin kuin Akakabuto ja hybridi, sitä ei ole tarkoitettu pelkästään pelottavaksi hahmoksi, vaan myös sen hahmokehitykseen tahdotaan käyttää aikaa. Tämä luku sai minut taas odottamaan kauhulla sitä hetkeä, kun koira-armeija alkaa syödä Monsoonia hengiltä, koska tämä otus ei ole paha, vaan enemmänkin vihainen ja peloissaan. Ehkäpä Ouun koirat voisivat vain muuttaa jonnekin kauas pois ja antaa Monsoonin pitää Paratiisin?