torstai 4. joulukuuta 2014

Mitä Takahashin sarjoja ei käännetä?

Mangan puolella eletään Ginga-harrastajien kultakautta. Suomeksi on käännetty pääsarjat GNG ja GDW, joiden lisäksi Suomessa ilmestyy myös paljon ekstramateriaalia: Meteor Gin, Taisteluiden aika, Sankaritarinat, Weed Gaiden... Tämän lisäksi myös Takahashin muita töitä on käännetty: ensin Fang ja nyt Koirasoturi Gamu. Myös Orionia on lupailtu suomeksi.

On kuitenkin Takahashin sarjoja, joita ei todennäköisesti tulla koskaan näkemään suomeksi.

1. Ihmissarjat
Vaikka Takahashi on parhaiten tunnettu koirasarjoistaan, on hänellä myös huomattavan paljon ihmisistä kertovia sarjoja, joiden teema ja pituus vaihtelevat laidasta laitaan. Pisimmät sarjat ovat 22 osaisia ja lyhyimmät 2-3 osan mittaisia. Tarinoita on niin pesäpalloja pelaavista nuorista, kalastamisesta ja mafiapomoista kuin hevoskilpailuista, golfin pelaamisesta ja fantasiaseikkailuista.

Kaikki Takahashin ihmissarjat ovat kuitenkin jääneet melko vähälle huomiolle fanien keskuudessa. Tunnetuin Suomessa (ja ilmeisesti myös Japanissa) on salapoliisi/mafiatarina Great Horse. Sekään ei kuitenkaan ole saanut merkittävästi huomiota suomalaisfanien joukossa ja hyvin harva superfanikaan on sarjasta kiinnostunut.

2. Shiroi Senshi Yamato
Monet fanit ovat toivoneet Shiroi Senshi Yamatoa suomeksi, mutta se on todenäköinen sarja, jota ei tulla kääntämään. Ongelmia on useita.

Yamato on pitkä sarja, 26 osainen, ja tämän vuoksi sen kääntäminen olisi kustantajalle iso riski. Sarjalla ei ole valmista fanipohjaa ja koska kyse on Takahashin vanhemmista sarjoista, voisivat lukijat karsastaa sitä kasaritunnelman ja Takahashin välillä kömpelön piirrosjäljen vuoksi.

Yamatolla ei myöskään ole Suomessa omaa fanikuntaa tai edes kovin paljon kiinnostuneita lukijoita eikä sarja voisi mennä nostalgia-aallollakaan.

Lisäksi mukana olisi sama ongelma kuin aikoinaan GNG:n kanssa. Yamaton oikeuksia pitäisi kysellä pitkään ja todennäköisesti kaikki materiaali siihen pitäisi skannata Suomessa.

Viimeiseen ongelmaan palaan kohdassa neljä.

3. Namonaki Inu no Uta eli Johnin tarina
Suomalaisille faneille omistettu Johnin taustoista kertova tarina on harmillisesti yksi niistä tarinoista, joita ei todennäköisesti tulla näkemään suomeksi. Syynä ovat copyright-oikeudet ja kustantajat.

Johnin tarinan oikeuden omistaa Shueisha ja tällä hetkellä Takahashi tekee tarinoita pääasiassa Nihonbungeishalle. Suomessa on julkaistu käytännössä katsoen kaikki Takahashin Shueishalle tekemät tarinat (Sankaritarinat, GNG, Gamu jne.) ja kääntämättä on enää muiden kustantajien tuotteita.

Johnin tarina on liian lyhyt (kaksi lukua eli noin 40 sivua) itsenäisesti julkaistavaksi ja tällä hetkellä ei ole mitään julkaisua, jonka yhteyteen tarinan voisi liittää. (Vertaa suomalaisessa Sankaritarinat 2 -kirjassa oli mukana Ganin-tarina, jota ei ollut alkuperäisessä japanilaisessa versiossa.)

Johnin tarinan julkaiseminen vaatisi jonkin seuraavista vaihtoehdoista:

- Takahashi tekisi lisää tarinoita Shueishalle, jonka jälkeen materiaalia olisi riittävästi pokkarin julkaisemiseen.

- Suomessa tehtäisiin erikoispainos esim. GNG-mangasta, joka sisältäisi Johnin tarinan.

- Yhteisjulkaisun tekemisestä olisi hyötyä kummallekin Japanilaiselle kustantajalle ja he päättäisivät tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi: kun WEED-manga alkoi ilmestyä, siitä tehtiin erikoispainos WEED World, jossa oli Lonely Ron -nimistä tarinaa. Lonely Ronin ensimmäinen osa julkaistiin WEED Gaiden -tarinakokoelmassa (Nihonbungeishan omistama), mutta Lonely Ronin toinen osa julkaistiin Sankaritarinat 1:ssä (Shueishan omistama).

On todennäköistä, että Shueisha on tuolloin tilannut Takahashilta Lonely Ronin toisen osan Sankaritarinoiden yhteyteen, joten Johnin tarina voisi ilmestyä kirjassa, jossa olisi esim. WEED-mangan hahmojen erikoisseikkailuita. Kokonaisuudessaan Takahashin kuitenkin tulisi kirjoittaa uusia lyhyttarinoita, jotta Johnin tarina voitaisiin julkaista.

4. Byakuren no Fang
Neliosainen Byakuren no Fangu on sarja, jota monet ovat veikailleet käännettäväksi: se on melko lyhyt ja perus-Takahashia koirineen ja nuorine päähenkilöineen. Tämän vuoksi on yllättävää, että on todennäköistä, ettei sitä todennäköisesti käännetä. (Huomioithan, että Suomessa on useita kustantajia ja tämä teksti ei kuvaa heidän kaikkien ajatusmaailmaansa.)

Syynä tähän on mangan aihe: koiratappelut. GNG:ssä ja WEED-mangassa on koiratappeluita pieninä sivumainintoina, mutta varsinainen tarina on muualla.

Ja huomatkaa siis ero koirien tappelussa ja koiratappeluissa. Koirien taistelessa ja puhuessa keskenään on kyse niiden omista riidoista. Koiratappeluissa tavoitteena on ihmisten kosto toisilleen, kunniakirjojen/rahapalkintojen voittaminen jne.

Shiroi Senshi Yamatossa, Byakuren no Fangussa ja monessa muussa Takahashin sarjassa koiratappeluihin suhtaudutaan erittäin ihannoivasti. Tappelut ovat koiran keino kostaa omistajansa kokema vääryys toisen ihmisen käsissä, mukana on muita kostoelementtejä, palkintojen voittaminen ja muutenkin koiratappelut kuvataan mukavana nuorten harrastuksena, joka lähentää koiraa ja sen omistajaa.

Todellisuudessa koiratappeluthan ovat puhdasta eläinrääkkäystä, jossa kaksi koiraa repivät toisensa kappaleiksi omistajien yllyttäessä niitä.

Takahashin sarjojen puolustukseksi on usein sanottu, että Japanissa koiratappelut eroavat huomattavasti länsimaisista eivätkä ole niin väkivaltaisia. Japanissa koiratappelut voidaan keskeyttää, jos koira vinkuu, haukkuu, alkaa vuotaa verta, perääntyy kehässä tietyn askelmäärän tai puree vastustajaansa.

Kun katsoo, miten paljon veri lentää ja koirat purevat Takahashin sarjoissa, voidaan ihan reilusti päätellä, että vaikka tapahtumapaikka (ja moraalinen idea) ovat japanilaisia, edustavat koiratappelut kuitenkin niiden länsimaista versiota.

Kokonaisuudessaan nämä sarjat kuitenkin luovat koiratappeluista positiivisen kuvan, jossa koiratkin nauttivat taistelemisesta.

6 kommenttia:

  1. Miten japanilaisessa koiratappelussa on tarkoitus tapella, jos keskeytys voi tulla puremisesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoituksena on, että koirat käyttävät pääasiallisesti painoaan vastustajansa väsyttämiseen. Oletettavasti kyse on kuitenkin tappeluiden kaunistelemisesta ja on ennemminkin tarkoitettu sitä, että koirat eivät saa vahingoittaa toisiaan pysyvästi puremisella.

      Poista
  2. Itse en oikein ymmärrä miksei jotain haluta kääntää niiden aiheen takia, tai minä ainakin miellän sen vääränlaiseksi sensuroinniksi. Alkuun voisi hyvin laittaa jonkin merkinnän että koiratappelut on kielletty Suomessa ja tämä edustaa japanilaista näkemystä aiheesta jne. Loppuun olisi sitten kiva saada tietoiskuja koiratappeluista kuten olet tässä kirjoittanut, että miten ne eroavat eri maissa ja niiden historiaa, mitkä tapahtumat johtivat sen kieltämiseen ja niin pois päin. Byakuren ja Yamato ainakin minua kiinnostaisi kovasti.

    Osaatko yhtään sanoa tarkemmin, minkälaista fantasiasarjaa Takahashi on tehnyt? Onko yrityksenä ollut tehdä jotain shounen-sarjaa vai onko tämäkin ollut vanhemmalle väelle suunnattu? Olen itse ollut siinä uskossa että hänen ihmissarjat ovat lähestulkoon pelkää urheilua, niin tuo fantasia kuulosti kiinnostavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ymmärrän tästä kummankin pointin: lukijat tahtoisivat sarjoja, mutta kustantajat eivät tahdo jotain kääntää moraalisen ongelman vuoksi. Ja myös sen takia, etteivät halua ärsyttää vääriä tahoja. Jos BnFangin takia saisi eläinsuojelujärjestöt kimpuunsa, olisi se aika ikävä lopputulos.

      En muista sarjan nimeä kuollaksenikaan, mutta se oli realisesti alkanut shounen-sarja, jonka viimeisissä osissa mukaan tuli dinosauruksia. Ei siis mitään lohikäärme-fantasiaa.

      Poista
  3. Minusta 26 osane sarja ei olisi edes pitkä. Weedistäkin tulee 60 osane ja verattaa nyt vaikka one piecee ja narutoon jotka ovat viellä kesken

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mutta Naruto ja One Piece ovat kansainvälisiä hittejä, joita myydään Japanissa miljoonia kappaleita. Kannattaa muistella, että WEED-mangan 30 ensimmäisen osan kääntäminen oli kustantajalla harkinnan paikka eikä koko sarjaa lisenssoitu kerralla.

      Poista