Keräilyn tulevaisuus Suomessa

Alla olevat tiedot ovat arvioita, jotka olen silmämääräisesti saanut Urumin myyntien kautta, sekä arveluitani tulevaisuutta koskien.

Keräily on pitkään ollut aktiivisin ja eniten huomiota saanut Ginga-harrastamisen muoto. Se on ollut olemassa lähes kymmenen vuotta aktiivisessa muodossa. Harrastetaanko keräilyä enää niin paljon kuin muutama vuosi sitten ja mihin ala on tätä nykyä menossa? Miksi oheistuotteiden hinnat ovat nousseet paljon viimeisen parin vuoden aikana?

Oheistuotteiden hintaa on nostanut yksi asia: kysyntä. Ginga-oheistuotteet ovat harvinaisia ja niiden saatavuus vaihtelee rajusti. Tämän vuoksi oheistavaroita on käytännössä pakko ostaa silloin, kun niitä tulee ensimmäisen kerran tarjolle eikä mahdollisuutta hintojen vertailemiseen tai saati sitten tinkimiseen ole. Monissa tuotteissa myyjä pystyy täysin määrittelemään hinnan ja sitä on paha mennä haukkumaan liian kalliiksi, jos kyse on ainosta tuotteesta, joka on koskaan Suomen puolelle saatu tai edes nähty.

Tämän lisäksi suomalaiset fanit luopuvat kokoelmistaan harvoin tai myyvät niitä kaverilta toiselle eivätkä julkisesti. Huuto.net on menettänyt huomattavasti suosiotaan Ginga-fanien myynti- ja ostopaikkana, koska siellä on ollut useita -erityisesti myyjiin suuntautuneita- huijaustapauksia sekä pilahuutajia, joille palvelu ei lopulta ole voinut mitään. Tämän vuoksi Suomessa oheistuotteita myyvän voi olla hankala löytää ostajaa, vaikka kysyntää olisi paljon. Monet suomalaiset fanit ovat siirtyneet Huuto.netistä eBayn ja Yahoo!Auctionsin käyttäjiksi. Ironista kyllä japanilaiset palvelut ovat usein niin suosittuja ja keräilijöiden tarkkailemia, että saman tuotteen voi joskus ostaa halvemmalla eBayn puolelta.

Onko keräilijöiden määrä siis kasvanut Suomessa ja ulkomailla? Yllättävää kyllä vastaus on ei. Keräilijöiden määrä on vähentynyt ja syynä on yksinkertaisesti tuotteiden hinnat, jotka ovat tiputtaneet monet normaalit keräilijät pois ja jättäneet tilaa vain niille, joille Ginga on ainoa harrastus tai rahaa on muuten riittävästi. Tämä taas on luonut kierteen oheistuotteiden hinnoille: kun muutama himokeräilijä on kisannut halutusta tuotteesta ja sen hinta on noussut korkealle, ei kukaan muukaan myymässä oleva tahdo luopua tuotteesta sitä halvemmalla. Monissa muissa keräilypiireissä tällainen kehitys nostaa hintoja 3-12 kuukaudeksi, mutta Ginga-tavarat ovat niin harvinaisia ja fanit sinnikkäitä, että hinnat eivät laske.

Erityisesti ulkomailla hintojen nousu on aiheuttanut keräilijöissä ns. hajaantumista ja suosituimpien tuotteiden aktiivisesta hankkimisesta on luovuttu tai niiden hintojen laskemista odotetaan. Toisaalta taas ulkomaiset keräilijät tuntuvat laittavan kokoelmansa helpommin myytäväksi, mikä näkyy esimerkiksi eBayn usein halvemmissa hinnoissa.

Vanhojen oheistuotteiden määrä ei ole kasvamassa, mutta yksi asia tulee todennäköisesti tulevaisuudessa laskemaan oheistuotteiden hintoja: himokerääjät saavat kokoelmansa täydellisiksi. Jos Suomen (tai maailman) Ginga-piireistä napsaistaisiin pois 10-15 isointa keräilijää, laskisivat oheistuotteiden hinnat jo näin vähäisen menetyksen kautta 20-40%. Hinnat eivät kuitenkaan tule laskemaan tuosta vain, sillä kestää vielä hyvän aikaa ennen kuin kukaan ryhtyy myymään tuotteitaan pois nykyisiä halvemmilla hinnoilla. Hyvin harva kokoelmiaan myyvä on niitä myymässä pois kyllästymisen vuoksi, joten jos tuotteita Suomessa tulee markkinoille, on kyseessä lähinnä keräilijän testi, voisiko jostain kokoelman rakkaasta esineestä saada tietyn summan.

Hintojen lasku puolestaan houkuttelee varmasti lisää keräilijöitä harrastuksen pariin, jonka vuoksi tuotteiden arvo ei romahda, vaan pelkästään laskee. Yllätykset ovat tietysti aina mahdollisia, sillä oheistuotteiden keräily on kuin keräisi taidetta tai harrastaisi osakekauppaa: yllättävät syyt voivat aina laskea tai nostaa arvoa.