Keräilytuotteet, joita en ymmärrä

Animaatiokalvo - valo voi pilata sen.

Keräilijänä jokaisella on omat mieltymyksensä ja jokainen ei voi pitää samoista asioista. Jotkut irvistelevät GNG-figuurien hinnoille ja miettivät, kuka hullu maksaa maalaamattomasta figuurista noin paljon, toiset pallopäisille pehmoille, kolmas pitää tarroja pikkulasten kohteena ja osa miettii, kuka pöljä ostaa animaatiokalvoja, joita ei voi edes pitää esillä, koska ne haalistuvat valossa. Tässä oma top-listani tuotteista, joiden keräilyä en ymmärrä.

4. Mallikuvat
Ymmärrän, miksi mallikuvat houkuttelevat keräilijöitä: ne ovat näyttävän näköisiä, melko helposti saatavia, kohtalaisen edullisia, helppo säilöä ja laittaa esille. En kuitenkaan varsinaisesti ymmärrä niihin suuntautuvaa innostusta etenkin, kun huomattava osa ihmisistä karsastaa genga-paketteja, vaikka mallikuvista ovatkin innostuneita.

Itselläni mielipiteeseen mallikuvista vaikuttaa tietysti niiden myynnin hankaluus: ne vaurioituvat helposti varastossa ja kuljetuksessa, minkä vuoksi niiden pakkaaminen ja käsittely vievät paljon aikaa. Lisäksi niistä saa helposti väärennöksiä, koska niiden tekeminen ei vaadi kuin ylimääräistä aikaa ja kopiokoneen, jonka seurauksena näitä tilatessa saa olla äärettömän tarkkana. Urumiin olen myyntiin hankkinut kymmenkunta pakettia mallikuvia ja kaksi on ollut väärennöksiä, jotka olen sitten jakanut ilmaisella pois. Nykyisin aitoja mallikuvia on todella hankala saada enää edes Japanista.

Genga-hyljeksintä on ehkä isoin syy, miksi mallikuvia karsastan: olen itse aivan innoissani gengoista ja niiden keräilystä, mutta kukaan muu ei tunnu olevan siitä kiinnostunut ja monet kehuvat mallikuvia ylitse gengojen. Kun gengat ovat käsinpiirrettyjä ja mallikuvat kopioita, en voi ymmärtää, miten ne "voittavat" gengat.

Lisäksi mallikuvia on 100-200 erilaista. Niiden keräämisessä (edes osittain) on hirveä työ eikä lopulta voi tietää, onko kokoelma täydellinen. (Vaikka se tietysti on osa Ginga-keräilyn viehätystä.)

Tosin heti tähän perään minun on myönnettävä, että minulla on kokoelmissani parisenkymmentä mallikuvaa lempihahmoistani ja olisin aika mieluusti hankkimassa mallikuvaa Molesta... Mole lieneekin harvinaisin mallikuva: rassun rooli leikattiin animesta pois kokonaan, joten mallikuville ei ollut käyttöä.

3. Tarrojen paketit
Suurin osa GNG-tarroista on julkaistu noin 30 kappaleen seteissä, jotka on myyty pahvisen läpyskän sisällä, johon on päälle laitettu esimerkiksi yksi tarra. Nämä tarrojen paketit ovat uskomattoman suosittuja, niitä kysellään jatkuvasti ja ne menevät kaupaksi muutamassa minuutissa.

En itse ymmärrä, miksi. Ne ovat alkuperäispaketti ja täten arvokas, hankalasti saatavilla, mutta... Se on vain palanen pahvia. Toki ne lopulta tekevät kokoelmasta kokonaisen, mutta siitä huolimatta. Itse tahtoisin kokoelmaani täysin avaamattoman paketin: alkuperäispaketti, sen tarra ja kaikki pussukat täynnä tarroja. Vielä minulla ei ollut sellaiseen varaa, mutta ehkä jonain päivänä...

Tämän lisäksi myös pelkät paketit ovat monien harrastajien suosiossa. Niissä houkuttelevana osana on varmasti hinta, minkä lisäksi ne ovat näyttävän näköisiä, mutta itseäni pussukoiden ostaminen silti hämmentää. Useimmat ihmiset kun eivät osta ainoatakaan tarraa, mutta pusseja hamstrataan paljonkin.

2. Mangajulkaisut
Jokainen Takahashin vähän paremmin tunnettu sarja on julkaistu suosiosta riippuen 2-7 kertaan ja lisäksi osasta on otettu hieman erilaisia uusintapainoksia.

Ymmärrän hyvin, jos keräilijä metsästää itselleen erikoispainoksia niissä tulevien ekstrojen vuoksi - vaikka ei koskaan ottaisi niitä pois mangan välistä. Julisteet, värisivut, postikortit ja muut saavat itsenikin etsimään lompakkoa, mutta kun julkaisujen välillä ei ole muuta eroa kuin kannet... En kykene ymmärtämään. Se on kuitenkin se sama tarina niissä jokaisessa kirjassa. Miksi se pitää ostaa monta kertaa?

Tosin on myönnettävä, että olen kaksinaismoralisti tässä ja jokin ilkeä osa minusta pitää automaattisesti kokoelmaa, jossa on sekaisin eri julkaisuja sieltä täältä vajavaisena, vaikka julkaisut pitäisivät sisällään koko sarjan...

1. Pehmolelut

Erikois-Weed, pehmoista harvinaisin.

Pehmolelujen keräilemisessä minua ei pidä käsittää väärin. Minusta ei ole yhtään sen omituisempaa maksaa 5 senttiä korkeasta figuurista 500 euroa kuin maksaa kahden nyrkin kokoisesta pehmosta kaksi kertaa isompi summa.

Minua hämmentävät pehmolelut ylipäänsä keräily- ja hankintakohteina.

Pientä historiaa: Aivan Urumin alkuaikoina, kun olin saanut firman rekisteröityä ja suunnitteliin ekaan coniin lähtöä, en ollut ostanut myyntiin ainoatakaan pehmoa. Olin katsellut Totoroita, Pokemoneita, Digimoneita ja ties mitä muuta harmitellen, miten niistä oli vain pehmoja eikä yhtään figuureita. Aina pehmoja katsellessani ajattelin: "Miksi kukaan nyt tuon tahtoisi?" Lopulta ajatus siitä, että ihmiset voisivat pitää pehmoista tuli, kun Nekoconin ensimmäinen sponsorivastaava sanoi sivulauseessa, että ihmiset varmasti rakastaisivat erilaisia anime-pehmoja.

Se kuulosti epäilyttävältä, mutta päätin kokeilla.

Ja kyllä, pehmot olivat aika suosittuja.

Tästä huolimatta, tähän päivään asti, en kykene täysin ymmärtämään pehmoja. Jos joku valitsee figuurin ja pehmon väliltä pehmon, oletan, että figuuri oli totaalisen kakkoslaatua tai ostaja juonut liikaa Ramunea ja on muutenkin ihan sekaisin. Kykenen tavallaan ymmärtämään Pokemon-pehmot, koska hahmojen on tarkoitus alunperinkin näyttää pehmoilta, mutta kaikki muut sarjat ovat minulle vain hämmentäviä. Olen yrittänyt ymmärtää niitä ja hankkia omaankin kokoelmaani jokusen, mutta... Ne keräävät pölyä. Se on aikalailla niiden ainoa tarkoitus. Osaa käytän sohvatyynyinä.

Kokoelmassani on kolme WEED-pehmoa: Ben, Ken ja Jouji. Tahdoin aikoinaan Benistä itselleni jotain hienoa ja pehmo oli oikeastaan ainoa valinta. Kun sain tietää, että Benin pojistakin löytyi pehmot, tuli ne hankittua kokoelmaan ihan vain siksi.

Mutta jos Benistä olisi ollut olemassa WEED-sarjan maalattu figuuri, olisin varmasti hankkinut sellaisen ja ollut siihen täydellisen tyytyväinen.

En vain kykene ymmärtämään pehmoja, olivat ne miten hienoja tahansa.