Pehmojen historiaa ja ominaisuudet

Yleistietoa

Vaikka WEED-pehmot ovat todella suosittuja, niistä tiedetään erittäin vähän: TopSangyon valmistamaa Weed-pehmoa lukuunottamatta, ne on kaikki oletettu arpajaispalkinnoiksi. Pehmoja on kahtaa eri kokoa: isoja ja pieniä, jotka tunnistaa koon lisäksi esittelylapuista: isoilla pyöreä, pienillä kulmikas.

Historia ja määrät

Ennen kuin pehmoja ryhdyttiin valmistamaan, annettiin faneille mahdollisuus äänestää, mistä hahmoista pehmoja tehtäisiin. Samalla äänestettiin myös avaimenperien sekä kännykkäkorujen ja kynänpäiden hahmoista. Kynät eivät koskaan saaneet niin paljon suosiota, että niitä olisi valmistettu.

Alkuperäisinä hahmovaihtoehtoina oli esimerkiksi Hiro, Sasuke, Kurotora, Smith ja Tesshin, mutta myös GNG:ssä esiintyneitä hahmoja oli: Benizakura, Akatora, ja Hakurou. Nämä hahmot eivät kuitenkaan menestyneet äänestyksessä, joten niistä ei valmistettu pehmoja tai muuta oheistavaraa. Vanhoista hahmoista Rikillä taas oli suosiota niin paljon, että siitä valmistettiin pehmo.

Lisäys: P4 olettamani pehmo on todennäköisesti Jerome. Pehmoluonnoksissa Weedin etutassujen alla oleva hahmo näyttää harjapäiseltä P4:ltä (arpista jalkaa lukuunottamatta), mutta sen alla on nimi, jossa on neljä merkkiä. Tämä viittaisi enemmän Jeromeen.

Pehmojen määristä liikkuu vaihtelevia teorioita. Tällä hetkellä oikeana voinee pitää seuraavaa oletusta:
WEED World 4 -lehden (ilmestyi loppuvuodesta 2002) yhteydessä on ensimmäinen erä pehmoja: GB, Akame, Gin, Weed, Kyoshiro, Jerome ja Ken. Pehmoja mainostetaan olevan 1000 kappaletta, joka tarkoittaa oletettavasti 1000 kappaletta yhtä hahmoa. WEED World 5 -lehdessä on taas mainos kilpailusta, jossa isoimpana lukuna on 500, joka viittaa palkintojen yhteismäärään. Pehmojen yhteydessä taas mainitaan 50 kappaletta. Puhtaasti arvaillen, voisin veikata, että pehmoja on tuolloin arvottu 50 seitsemän pehmon settiä tai 50 kappaletta kutakin seitsemää erilaista hahmoa.

Tämän lisäksi Orion-mangan osan 22 yhteydessä järjestettiin arvonta, jossa oli palkintona 35 pehmoa. Arvontamainoksessa oli samat pehmot kuin ensimmäisessäkin arvonnassa.

Ensimmäisen sarjan pehmoilla on kaikilla maalatut arvet ja muut kuvioinnit, mistä ne tunnistaa.

Yhteensä ensimmäisen sarjan pehmoja olisi siis reilu 1000 kappaletta, oletettavasti 1200, mikä on yleinen tukkuerä pehmoja valmistettaessa, ja niitä voi vielä olla mangan kustantajan varastoissa. (Vertailuesimerkkinä istuva Weed-avaimenperä: se on erittäin harvinainen ja se on ollut palkintona samassa kilpailussa vuosia sitten, mutta vieraillessaan Animeconissa 2012 Takahashi jakoi sellaisia fanitapaamisessaan. Toisin sanoen, kustantaja otti niitä mukaan varastosta.)

Myöhemmin pehmoja tehtiin uusi erä, mutta niiden määrä on vielä enemmän arvailun varassa: mainoksia ei ole ollut kiinteästi missään, vaan ne ovat olleet WEED-mangan obeissa sekä välissä olleita mainoksia, joten useimmat niistä ovat kadonneet.

Toisen sarjan pehmot ovat kuitenkin harvinaisempia ja siihen sarjaan kuuluvat: Gin, Weed, Riki, Akame, Jerome, Kyoshiro, GB, Ken, Ben, Jouji, Kagetora, Mer, Rocket ja John. Pehmojen arvet ja muut vastaavat kuvioinnit on brodeerattu ja niissä oli pieniä eroja alkuperäisiin pehmoihin verrattuna. Pehmoja on tehty sekä isoja ja pieniä. Yhdessä WEED-mangan välissä tulleessa mainoksessa niitä sanotaan olevan 200 kappaletta. On kuitenkin todennäköistä, että niitä on valmistettu enemmän. 200 kappaletta on todella pieni määrä pehmolelujen valmistukseen ja yleisin minimi on 500 kappaletta.

WEED-mangan mainoksesta mielenkiintoisen tekee se, että kuvassa näkyy isoina pehmoina Mer, Gin, Rocket, John, GB, Akame, Kagetora, Jerome ja Ben. Isot Mer, Rocket, John ja Kagetora ovat kuitenkin niin harvinaisia, että niistä ei ole muita kuvia kuin tämä mainoksessa oleva.

Ja tuntematonta menneisyyttä

Ja jotta asia menisi vielä mutkikaammaksi, aloin vähän aikaa sitten kaivella vanhoja kansioitani ja Wayback Machinen avulla lähdin tutkimaan menneitä: TopSangyon sivuja vuonna 2003-2009. Pian minua tervehti aikoinaan kovin tutuksi tullut sivu, jonka kirjoitusvirheet saavat yhä sympatiani (Company Plofile).

Tervetuloa vuoteen 2004.

Löysin jotain erittäin yllättävää: kaikki harvinaiset WEED-pehmot normaalisti myynnissä. Pehmot oli myyty loppuun käytännössä heti ilmestyessään 2003 eikä niistä koskaan ilmestynyt uutta painosta. Vuosina 2003-2005 pehmojen kuvat olivat esillä sivuilla, mutta niitä ei tullut lisää: 2005 syksyllä kuvatkin lopulta poistettiin. Myynnissä olivat kaikki 2. sarjan pehmot. Pienet maksoivat 1000 jeniä ja isot 1500. Niitä saattoi ostaa myös täysinä setteinä (7 kappaletta), jolloin hinnat olivat 5600 jeniä ja 8400 jeniä. (Tuohon aikaan 1 euro = 123-130 jeniä.) Kaupassa oli myynnissä myös Zippoja sekä avaimenperiä ja kännykkäkoruja, jotka on jo kauan tiedetty TS:n valmistamiksi.

Ja viitaten pari riviä ylempänä mainitsemaani Merin, Rocketin, Johnin ja Kagetoran isojen versioiden kuvien puuttumiseen - TopSangyon sivuilla on virhe, jonka vuoksi setissä, jossa pitäisi olla myös nelikon kuva, on kuva vääristä pehmoista. Tätäkään kautta ei siis saa toista kuvaa kyseisistä hahmoista isoina pehmoina.

Mitä tämä tarkoittaa?
- TopSangyo on valmistanut WEED-pehmojen toisen sarjan.
- Harvinaisempia (isoja sekä brodeerattuja) pehmoja on ollut yleisessä myynnissä.
- Jostain omituisesta syystä KAIKKI TopSangyon tuolloin valmistamat tavarat ovat tuhottoman harvinaisia. Syy on tuntematon. Ehkä kaupasta ostetut pehmot ovat joutuneet helpommin roskiin kuin arvonnoissa voitetut? Tämä näkyy nykyäänkin pehmojen suosiossa: Japanissa arpajaispalkintopehmoja on helpompi saada kuin TopSangyon uutta Weediä.

Pehmojen ominaisuuksia

Alla lista pehmoista sekä siitä, millaisia versioita niistä on valmistettu. Isot pehmot ovat aina brodeerattuja.

Gin - iso, pieni: brodeerattu ja maalattu
Pienellä brodeeratulla pehmolla on kippurahäntä. Maalatulla ja isolla pehmolla suora. Pientä eroa silmien asettumisessa ja otsapallojen koossa.

Akame - iso, pieni
Pienestä versiosta on otettu kaksi painosta. Jos Akamessa olisi arpia tai muuta kuviointia, olisi siitä siis maalattu ja brodeerattu versio. On mahdollista, että näiden sarjojen pehmoilla on hieman eroa silmien asettelussa.

Jerome - iso, pieni: maalattu ja brodeerattu
Pehmoissa ei ole muuta eroa kuin silmänalusten valmistustapa.

Kyoshiro - iso, pieni: maalattu ja brodeerattu
Pehmoissa ei ole muuta eroa kuin arpien valmistustapa. Maalatussa arpia on enemmän. Pientä eroa silmien asettumisessa.

GB - iso, pieni: maalattu ja brodeerattu
Pehmoissa ei ole muuta eroa kuin pilkkujen valmistustapa.

Ken - iso, pieni: brodeerattu ja maalattu
Pehmoissa ei ole muuta eroa kuin arpien valmistustapa. Pientä eroa silmien asettumisessa.

Weed - iso, pieni: suora ja kippurahäntä sekä erikoisversio ja Topsangyon valmistamat kaksi normaalissa myynnissä ollutta
Weedistä on tehty kolmea erilaista pehmoa: iso arpajaispalkinto sekä pieni arpajaispalkinto, josta on tehty kaksi painosta. Toisen painoksen versiossa Weedillä on kippurahäntä.

Lisäksi on helposti tunnistettava ja kaikkein harvinaisin pehmo: astetta realistisempi, istuva Weed.

Yleisimpänä Ginga-pehmona on Topsangyon valmistama Weed, joka valmistettiin yleiseen myyntiin. Niistä on saatavilla iso ja pieni versio. Suomeen on maahantuotu vähintään 250 pientä ja 100 isoa pehmoa.

 

Riki - iso, pieni: brodeerattu
Rikistä on valmistettu vain yksi pieni versio, jolla on brodeeratut arvet.

Ben - iso, pieni
Isossa ja pienessä pehmossa ei eroja.

Jouji - iso, pieni: brodeerattu
Joujista on valmistettu vain yksi pieni versio, jolla brodeeratut arvet.

Kagetora - pieni, teoriassa myös iso
Kagetorasta pitäisi teoriassa olla myös iso pehmo, mutta sellaisesta ei koskaan ole nähty edes kuvia.

Mer - pieni, teoriassa myös iso
Meristä pitäisi teoriassa olla myös iso pehmo, mutta sellaisesta ei koskaan ole nähty edes kuvia.

John - pieni, teoriassa myös iso
Johnista pitäisi teoriassa olla myös iso pehmo, mutta sellaisesta ei koskaan ole nähty edes kuvia.

Rocket - pieni, teoriassa myös iso
Rocketista pitäisi teoriassa olla myös iso pehmo, mutta sellaisesta ei koskaan ole nähty edes kuvia.

Aloittelevan keräilijän opas, osa 3: TUNNISTA!

Tässä postauksessa käsitellään tapoja, jolla kokemattomampia keräilijöitä voidaan yrittää huijata. Huijauksia esiintyy onneksi harvoin ja koska Suomessa on paljon kokeneita keräilijöitä, pystyy apua helposti pyytämään esimerkiksi foorumeilta. Lisäksi monia Ginga-oheistuotteita on vaikea väärentää.

Weed vs. Weed

Yksi vaikeimmin erotettavia pehmoja ovat normaali arpajaispalkinto-Weed sekä TopSangyon valmistama normaalissa myynnissä ollut Weed. Ulkonäöllisesti tai laadullisesti pehmoissa ei ole isoa eroa, mutta jos tarkoituksena on ostaa sellainen, kannattaa niiden hintojen suhteen olla tarkkana. Arpajaispalkintoa on valmistettu huomattavasti vähemmän kuin TopSangyon mallia, joten harvinaisuus tekee siitä arvokkaamman. Tosin TopSangyon mallien vuoksi arpajaispalkinto-Weed on kuitenkin edullisimpia WEED-pehmoista. Hintaeroa näillä kahdella on kuitenkin tavallisesti 100-200 euroa.

Jos myyjä ei itse tiedä pehmojen eroa, pystyy ne helposti tunnistamaan pahvisten copyright-merkintöjen avulla.

TopSangyon pehmossa on takajalassa kiinni kankainen copyright-lappu sekä pahvinen lappu, jossa kuva WEED-animesta.

Arpajaispalkinnossa taas ei ole fyysisesti kiinni minkäänlaista lappua, mutta sen kaulan ympärillä on kullanvärisellä nauhalla kiinnitetty lappu, jossa on kuva WEED-mangasta. Kannattaa myös muistaa, että osalla arpajaispalkinto-Weedeillä on kippura häntä.

Jos myyjä yrittää huijata ostajaa, on todennäköistä, että hän väittää TopSangyon pehmoa arpajaispalkinnoksi. Pehmosta on melko helppoa poistaa kankainen copyright-merkintä, jolloin siitä on hankala kertoa, kumpaa sarjaa se on ollut.

Jos olet ostamassa laputonta pehmoa, tarkista ensin sen takajalat. Onko vasemmassa jalassa selkeää karkeampaa kohtaa tai onko sauma auennut juuri kankaisen lapun kohdalta? Tällöin on mahdollista, että lappu on irrotettu tai irronnut.

Itse pehmojen ulkonäössä on vain minimaalisia eroja, mutta ne voi kuitenkin erottaa toisistaan, jos niitä vertailee keskenään.

TopSangyon Weedin pää on huomattavasti kulmikkaampi kuin arpajaispalkinnon ja eron huomaa erityisesti isoissa pehmoissa. Myös silmien ja otsapallojen kiinnityskohta kannattaa tarkistaa, koska niissä on pieniä eroja pehmojen välillä.

Vasemmalla palkinto, oikealla TopSangyon versio.

Keskellä Topsangyon Weed.

Mallikuvat

Mallikuvat ovat suosittu keräilykohde, mutta harmillisesti niitä on erittäin vaikea, jopa mahdoton tunnistaa. Mallikuvien painolaatu sekä paperilaatu vaihtelevat rajusti. Osa WEED-animesta on piirretty Koreassa, joten kuvia on tulostettu ja kopioitu studiolla useista eri laitteista. Osa kuvista on jopa faksattu.

Japanissa ja Koreassa käytetty paperi on kuitenkin materiaaliltaan erilaista kuin suomalaiset. Paperi on ohuempaa ja ei läheskään niin karkeaa.

Helpoin keino tunnistaa mallikuvat on ostaa niitä kerralla iso paketti. Jos olet saanut aidon paketin, keskittyvät hahmot usein yhteen jaksoon ja paketissa olevien mallikuvien laatu vaihtelee rajusti. Samoista hahmoista on usein kaksi kuvaa (varjostettu ja varjostamaton), mukana on epäsuosittua materiaalia kuten maisemakuvia, kopioituja valokuvia, pentuja, Hougenin alaisia, ankkoja, kyyhkyjä jne. Lisäksi kuvien painolaatu vaihtelee paljon: yhdessä setissä voi olla huippulaatuisia kuvia, mutta myös tummenneita/haalenneita kopioita.

Musashi-mallikuva, jossa korealaiset merkinnät.

Hyvä tunnistusmerkki on myös mukana tulevat yleiset ohjeet eli 2-7 sivua pitkä japaninkielinen opas, jonka etusivulla lukee WEED ja sisäsivuilla on taas yksinkertaisia piirroksia perspektiivin ottamisesta ihmisen näkökulmasta.

Jos ostat paketteja, kannattaa tarkistaa, mitä muuta myyjä myy. Jos hänellä on myynnissä selvästi aitoja studiomateriaaleja (animaatiokalvoja, kuvakäsikirjoituksia, gengoja jne.), on todennäköisempää, että myydyt mallikuvat ovat aitoja. Takuu se ei ikävä kyllä ole.

Jos paketissa on vain koirakuvia (tavallisesti vain nimellisistä hahmoista) ja ne ovat tasalaatuisia, on kyse erittäin todennäköisesti kopioista. Kopioita myyvät vaivautuvat harvoin tekemään kopioita epäsuosituista tai huonolaatuisista kuvista.

Yksittäisistä kuvista on usein lähes mahdoton sanoa, ovatko ne aitoja vai eivät. Korealaiset kopiot tunnistaa siitä, että niihin on kirjoitettu käsin hahmojen nimet ym. tiedot koreaksi. Useimmiten tässä on käytetty punaista kynää. (Korealaisilla kopioilla tarkoitetaan kuvia, jotka on lähetetty Japanista Koreaan, koska Koreassa on halvempaa piirtotyövoimaa. Korealaiset kopiot ovat aitoja, mutta tavallisesti hieman heikkolaatuisempia kuin japanilaiset.)

Valokuvista mallikuvia on käytännössä mahdotonta tunnistaa aidoiksi: kamera ja salamavalo muuttavat värejä sen verran, että eroja ei voi huomata. Urumiin on tullut muutama erä väärennettyjä mallikuvia, jotka on lahjoitettu eteenpäin. Ne tunnistaa siitä, että mallikuvassa lukee kummallakin puolella käsinkirjoitettuna "kopio".

Japanilaisessa Yahoo!Auctionsissa seuraavat myyjät myyvät kopioituja mallikuvia:
ginnangirlxxx
day_of_apocalypse2007
Aitoja kuvia en ole nähnyt/saanut huutokaupoissa noin 2 vuoteen.

Tämän lisäksi esimerkiksi julisteista on helppo tehdä kopioita, mutta niissä helpoin tunnistustapa on painolaatu ja värit. Suomessa ja Japanissa käytetään erilaista värikarttaa, jolloin Suomessa painetut tuotteet ovat aavistuksen poikkeavia väreiltään. Eroja näkee helposti esimerkiksi taidekirjan painoksia vertaamalla.

Isot vs. pienet, brodeeratut vs. maalatut

Kummat ovat hienompia: isot vai pienet pehmot, brodeeratut vai maalatut?

Nämä olivat ensimmäiset pehmot, jotka sain hankittua (2007-8).

Isompi on aina näyttävämpi, mutta suosin itse pieniä pehmoja. Isot ovat huomattavasti hankalampia saada ja lisäksi niissä on helpommin ompeluvirheitä, jonka seurauksena pehmojen päät eivät välttämättä ole täysin pyöreitä. Toisaalta pienissäkin on virheitä: niissä se näkyy helpoiten siinä, että pehmo saattaa nojata johonkin suuntaan tai tassut ovat vinossa. Kallistuminen voi toisaalta näyttää söpöltä, muhkurainen pää ei. On tosin myönnettävä, että muhkurapäisiä pehmoja on myös pienissä.

Isoissa pehmoissa ratkaisee ennen kaikkea pehmon laatu: jos pehmo on hyvin onnistunut ompelultaan, voittaa se helposti pienet versiot. Lisäksi isoissa pehmoissa on aina se, että pehmoja on mukava ottaa syliinsä halittavaksi eikä minikokoisesta oikein riitä moiseen.

Isojen pehmojen leuka näyttää monissa pehmoissa (erityisesti Topsangyon Weedissä) melko kulmikkaalta, mikä vie söpöyttä pois. Toisaalta taas iso on aina iso eli näyttävämpi ja halittavampi. Erityisesti Riki näyttää hyvältä isona pehmona eikä isous mitään pehmoa huononna ellei siinä ole mittavia ompeluvirheitä.

Brodeerauksissa ja maalauksissa olin pitkään brodeerauksien suosija. Brodeeraus on tyylikkäämmän ja selkeämmän näköinen, kun taas maalatut arvet saattavat jopa haalistua kokonaan pois. Mielipiteeni alkoi kuitenkin muuttua vähän aikaa sitten, kun ryhdyin vertailemaan pehmoja keskenään.

Brodeeratut arvet ja pilkut ovat yhä paremman näköisiä kuin maalatut, mutta pehmojen muissa rakenteissa on monesti menty metsään. Esimerkiksi brodeeratussa Gin-pehmossa silmät on asetettu aiempaa alemmas ja otsapallot ovat isommat, jonka vuoksi pehmon koko ilme muuttuu: valppaasta Ginistä tuleekin tylsistyneen näköinen. Brodeeratuissa on myös poikkeuksellisen paljon samanlaisia "epämuodostumia" kuin isoissakin. Ehkä brodeeraus on kiristänyt kangasta?

Toisaalta, esimerkiksi Kyoshiro näyttää paljon, paljon paremmalta brodeerattuna kuin maalattuna, vaikka senkin ilme on aavistuksen muuttunut. Kyoshiron arvet korostuvat ja näyttävät arvilta: maalatuissa ne näyttävät lähinnä no, maalatuilta. Rikiä ja Joujia olisi karmea edes kuvitella maalattuna versiona.

Kokonaisuudessaan pehmot ovat yksilöitä ja tämän vuoksi pehmoa hankkiessa kannattaa pyytää myyjältä kuva nimenomaan myynnissä olevasta pehmosta. GDW-pehmoista on otettu pienet erät, joten erot pehmojen välillä ovat tämän vuoksi suuria. Tosin osasyy on myös siinä, miten paljon kuvia pehmoista otetaan ja niitä vertaillaan - tavallisissakin pehmoissa on huomattavia eroja, mutta niitä ei vertailla.

Oheistuote-esittely: Weed-pehmo (erikoisversio)

Weed-erikoisversiopehmo on pehmoista helpoin tunnistaa. Se eroaa selkeästi muista aavistuksen realistisemman tyylinsä ja istuvan asennon takia.

Erikois-Weed valmistettiin arpajaispalkinnoksi, mutta sen valmistusmääristä ei ole tarkkaa tietoa. Kun WEED-mangasta sekä GDRikistä tehtiin Tokubetsuhan-erikoisjulkaisu, sen yhteydessä arvottiin 500 kappaletta pehmoja, mutta on mahdollista, että niitä on arvottu joskus lisääkin. Tästä minulla ei harmillisesti ole kuin hämärä muistikuva, mutta muistelisin nähneeni joskus tämän WEED-pehmon kuvan myös jossain uudemmassa julkaisussa (eli 2008-10), mahdollisesti Manga Gorakussa.

Erikois-Weedillä on korkeutta noin 28 senttiä, pituutta 24 (tassuista hännänpäähän) ja 11,5 leveyttä . Se on kokoluokassaan lähempänä isoja pehmoja, mutta ei ole kuitenkaan läheskään yhtä pitkä tai leveä. Weedin silmät ja nenä on tehty muovista. Siinä käytetty kangas on pörröisempää kuin muissa pehmoissa ja todella mukavan tuntuista. Pehmo pysyy tukevasti pystyssä eikä uhkaa kaatuilla.

Tämä Weed jakaa paljon mielipiteitä harrastajien parissa: osa pitää realistisemmasta tyylistä, osa taas inhoaa tätä pöllämystyneen näköistä pehmoa. Pidän itse erityisen paljon Weedin päästä: sillä on erittäin hahmolle sopivat silmät ja otsapallot sekä korvat on toteutettu erittäin hyvin. Se on chibityylinen, mutta mukana on silti rodun ominaisuuksia. Muoviset silmät tekevät pehmoista usein halvan näköisen, mutta tässä ne toimivat erittäin hyvin.

Pidän myös Weedin vartalosta - jos pehmoa katsoo edestäpäin. Vartalo on sopusuhtainen päähän nähden ja väritys toimii. Pehmossa ei myöskään ole niin paljon tasaista pintaa kuin muissa pehmoissa, mikä johtuu erilaisesta kankaasta.

Kun tätä alkaa katsella eri kulmista, alkaa vartalo kuitenkin olla häiritsevän näköinen. Weed on on selkeästi tarkoitettu istuvaan asentoon, mutta jokin on mennyt pieleen ja sen sijaan hahmo vain kyyköttää. Kuten eräs ystäväni sanoi: näyttää siltä, että Weed olisi vääntämässä läjää. Harmillisesti Weedin löpöttävä häntä vielä korostaa tätä, kun se on taipunut väärään suuntaan kippuralle.

Pehmossa on paljon hienoa ja tämän tyylisiä pehmoja olisi ollut kiva saada useampiakin, mutta tässä ei toimi kokonaisuus, mikä syö pehmosta aivan liikaa pois. Jos pehmo olisi normaalisti seisova tai istuva, olisi se yksi suosikkejani WEED-pehmoista. Nyt pehmo jää lähinnä oudoksi harvinaisuudeksi.

Alkuperäinen Tokubetsuhan-julkaisun mainos, jossa Weed astetta söpömpi kuin lopullisessa pehmossa. Kuva: Maikan Hopeanuoliblogi

Oheistuote-esittely: Weed-pehmo (TopSangyo)

TopSangyon alkuperäinen tuotekuva.

TopSangyon  alkoi toukokuussa 2006, WEED-animen DVD:iden alkaessa ilmestyessä, valmistaa ja myydä Weed-pehmoleluja. Samalla myyntiin tuli myös pyyhe sekä kaksi zippo-sytytintä. Pehmolelut maksoivat Japanissa 1995 ja 1260 jeniä. Suomessa niiden hinta oli yleisesti 25 euroa pienillä ja 45 euroa isoilla.

Tämä Weed eroaa minimaalisesti aiemmin julkaistuista Weed-pehmoista. Suurin ero on copyright-merkki, joka oli kiinnitetty sen takatassuun ompelemalla. Pehmoissa on myös pieniä eroja ulkonäöllisesti. 2006 ilmestyneen Weedin pää on aavistuksen neliskulmaisempi kuin aiempien versioiden ja sen häntä on aina suora. TopSangyon Weed on myös aavistuksen matalampi kuin arpajaispalkinto-Weed.

TopSangyon Weed on yleisin Suomessa myytävä pehmo, mutta jostain syystä se on Japanissa harvinaisempi kuin arpajaisten yhteydessä myydyt hahmot.

Kuvat isosta pehmosta.
Edit: Kaksi kuvaa poistettu, olivat väärästä pehmosta.

 Kuvat pienestä pehmosta.

Hintalappu, jota meillä kaikilla on ikävä...

Erittäin vanha kuva = osoite ei toimi enää.

Kokovertailu.