Näytetään tekstit, joissa on tunniste Weed. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Weed. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Yokoten Manga Museon uudet oheistuotteet

Yokoten Manga Museo on niitä harvoja paikkoja, joissa valmistetaan Ginga-oheistuotteita. Museo on erikoistunut keräämään talteen mangojen alkuperäissivuja ja sen varastoista löytyykin massiiviset 200 000 sivua alkuperäisiä manga-sivuja, sisältäen ison kokoelman Takahashin töitä. Museossa onkin esillä pysyvä Takahashi-näyttely, jonka kuvat saattavat vaihtua aina kausittain.

Manga Museo valmistaa myös oheistuotteita ja Ginga-fanille ne voivatkin olla yksi paikan suurimpia houkutuksia. Museon tuotteita myydään vain museossa eikä niitä ole tarjolla nettikaupoissa. Creation Advance piti aiemmin joitakin museon tuotteita valikoimissaan, mutta nyt kyseinen sivu on lopettanut.

Manga Museon valmistamat oheistuotteet jäävät usein täysin mysteeriksi, koska niistä ei ole katalogia nettisivuilla ja tuotteiden kuvaaminen museossa on kielletty. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten valmistettiin pyöreitä avaimenperiä ja pinssejä Ginga-kuvilla, joista otettiin vielä erikoispainos hyväntekeväisyyttä varten. Nyt tuotteista tulee tarkempaakin tietoa, sillä Urumin tiimi kävi vähän aikaa sitten museolla, joten tuotteita tulee Suomeen myyntiinkin! Tässä on katsaus erilaisista tuotteista, mitä museossa on. Kuvat on otettu Yahoo!Auctions -nettihuutokaupasta.

Tuotteita voi nyt ennakkotilata Urumilta.

Näiden tuotteiden lisäksi museosta voi ostaa Ginga The Last Wars -mangaa Takahashin nimikirjoituksella.

Kuusi erilaista taideprinttiä

Taideprinttejä kutsutaan museossa nimellä genga, vaikka Suomessa se usein tarkoittaa animaatiossa käytettyjä piirroksia. Printtien koko on reilun A4 paperin verran ja ne on tulostettu astetta korkealaatuisemmalle paperille.

Saatavilla olevat kuvat ovat.
1. Weed mustalla taustalla
2. Yamato-koira ja -laiva
3. Taistelukoira Zero
4. Gin ja kuutamo
5. Battouga
6. Akutare Kiyojin (pesäpallosarja)

Väriprintti

Väriprintti on museon Ginga-tavaroista kallein: sen hinta on 10 800 jeniä. Siinä on yksi Weedin värillisistä aloitussivusta tulostettuna korkealaatuiselle paperille ja valmiiksi kehystettynä. Kuvassa on Weed, GB, Ken ja Kagetora.




Kaksi erilaista julistetta

Kuvista löytyy PurePlasticin setissä nimellä "Vesivärityö" kulkeva juliste sekä suomalaisen taidekirjan kannesta tuttu kuva.



T-paita

T-paita, jossa kuva Orionista, Siriuksesta, Rigelistä ja Bellasta. Saatavilla S, M, L ja XL koossa.


Avaimenperät

Avaimenperiä löytyy peräti neljä erilaista, joista kolme Ginga-sarjoista: Orion & sisarusten kasvot, manga-Gin ja Sakura & Weed. Muista sarjoista löytyy tyylikäs Gamu-avaimenperä, jonka kuva on mangan toisen julkaisun kannesta.

 

Muovitasku

Muovitasku, johon voi säilöä A4-kokoisia papereita.



Pinssit

Kolme erilaista pinssiä, joissa manga-kuva Ginistä, manga-kuva Yamatosta sekä värillinen kuva, jossa Gin ja Weed seisovat (mangan 30 kansi).

Postikortit

Postikortteja on 5 erilaista: Akutare Kiyojin, Great Horse (todennäköisesti), Shiroi Senshi Yamato, Gamu ja Weed & Koyuki. Weed & Koyuki on värillinen, muut mustavalkeita.

Washi-teippi

Washi-teippi on japanissa erittäin suosittua koristeteippiä, jota käytetään esim. (epävirallisten) kirjekuorien sulkemiseen, vihkojen koristamiseen ja muuhun vastaavaan. Jos Ginga-tarrat ovat koskaan olleet haaveissa, on washi-teippi aivan loistavaa: siinä on 1,5 metrin edestä Ginga-tarroja, joita löytyy vielä mukavan laajana hahmokaarttina.

Teippejä on kahta erilaista: valkea, joissa hahmojen nimet länsimaisittain tai vihreä, joissa hahmojen nimet japaniksi.



Kintaro-Ame -karkkipussi

Karkkipussi lienee herttaisin Ginga-erikoisuus museossa. Pussissa on 12 karkkia, joissa on neljän eri mangakan hahmoilla koristettua karkkia. Keskimääräisesti jokaisesta paketista löytyy siis kolme Ginga-karkkia, joissa on Weedin (tai nuoren Ginin) kuva.

Karkit ovat perinteisiä japanilaisia kintaro-ame (tai kumi ame) -makeisia, joita on valmistettu jo Edo-kaudelta (1603- 1868) lähtien. Jokainen karkki on pakattu erikseen omaan pussiinsa ja karkit valmistetaan käsityönä. Niitä on neljää eri makua. Kumi ame tarkoittaa koottavaa karkkia ja valmistustapansa ansiosta karkkeihin voidaankin tehdä anime-hahmoja tai esimerkiksi kauniita kukkakuvioita. Jos olet kiinnostunut karkkien tekemisestä voit katsoa lyhyen videon karkkien valmistuksesta täältä.

Tämän lisäksi muutama "oheistuote" löytyy vielä kahvilasta: WEED-lasinalunen ja pilliin kiinnitettävä koriste. Tätä ei voi ostaa, vaan sen saa vain juoman mukana (tällä hetkellä kiivisooda). Lisäksi ruokailijalla on mahdollisuus myös syödä Ginga-omelettiriisiä.

Mikä on oma suosikkisi uutuuksista?

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Ginga: The Last Wars, 2. luku

Kuvat on kopioitu abacabu-abacabu -blogista. Kuvat kopioitu siksi, että sivulla on myös K-18-materiaalia.


Monsoonin (?) isku osuu Weediin ja paiskaa sen ilman halki.


Kuin Riki ja Akakabuto...
Weed iskeytyy maahan ja jää makaamaan aloilleen lamaantuneena.

Monsoon nuolee verta tassuistaan ja sillä on puhekuplia.
Koirat piirittävät karhun...
Monsoon tarkkailee koiria. Se on kooltaan 2-3 kertaa korkeampi kuin Ken.

Tesshin asettuu johtoon Weedin haavoituttua.
Ja ulvoo kutsuakseen lauman koolle tai antaakseen käskyn.
Monsuunin karjunta peittää kuitenkin ulvonnan alleen ja saa koirat säikähtämään.
Weed palaa hetkeksi tajuihinsa, mutta lyyhistyy samantien maahan.
Tajuton Weed nostetaan Kenin selkään,
joka pakenee Monsuunin hyökkäyksen tieltä.
Tesshin komentaa joukot hyökkäykseen, mutta karhu torjuu iskut. Hiro haavoittuu hyökkäyksessä, Ken pakenee Weedin kanssa.

Kurotora, Gin ja Akame kuulevat ulvonnan ja karjunan.

Rocket lähtee tiedustelemaan.

Gin ja Akame keskustelelevat.

Akame ja Akakama keskustelevat...
Ja huomaavat, että...

Rocket juoksee suoraan kohti karhujen väijytystä.

Rocket huomaa karhut ja jähmettyy paikoilleen.


Uusin luku, paljon tapahtui lyhyessä ajassa.

Eniten minut yllätti Weedin haavoittuminen. Weed on ollut Takahashille selkeästi rakas hahmo, joten oli yllättävää nähdä sen haavoittuvan heti alussa. Olin aiemmin odottanut jonkinlaista ihmepelastusta Weedille, mutta huonostihan siinä kävi. Toivoisin itse, että Weed saisi tästä taistelusta arpia.

Monsuun iskemässä Weediä on lähes identtinen vastaavasta tilanteesta, kun taisteluparina on Riki ja Akakabuto, mikä loi taisteluun omaa tunnelmaansa.

Jäin miettimään, että olisi mielenkiintoinen ratkaisu, jos Weed menettäisi muistinsa kuten Riki aikoinaan tai muuttuisi muuten luonteeltaan iskun vuoksi. (Ja kasvaisi sitten jättiläismäisiin mittoihin iskun aiheuttaman aivovaurion vuoksi ja...) Minusta olisi mielenkiintoista nähdä, että joku murtaisi Weedin ja tekisi tästä pahiksen. Isku tosin osui lapaan, joten persoonallisuushäiriöitä on tuskin tiedossa.

Hieno jatko tarinalle. Nyt ehkä eniten harmittaa se, että tätä täytyy seurata yksi luku kerrallaan ja mahdollista suomijulkaisua täytyy odottaa vielä useita, useita vuosia...

perjantai 29. toukokuuta 2015

The Last Wars - Viimeiset sodat

Tutustu päivitettyihin tilannekatsauksiin:
Tilannekatsaus - 50. luku
Arvettomia koiria - noin 100. luku

Uusin luku Ginga-saagaan ilmestyi tänään. Orion oli melko pitkällä tauolla ja nyt fanit yllätettiin sillä, että uusi tarinakokonaisuus oli nimetty enteilevästi Ginga: The Last Wars - Viimeiset sodat. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Ginga-saaga on nimetty ja lisäksi sarjan mainoksissa nimi ei ole sanahirviö Ginga Densetsu WEED: Orion, vaan pelkkä Ginga - The Last Wars. Vielä on aavistuksen epäselvää, onko GDW:O jäänyt nimenä historiaan vai onko GtLW vain tämän saagan nimi.


Nomen est omen?

Nimi on aiheuttanut jo paljon pohdintaa. Takahashin iästä ja Ginga-sarjan jatkumisesta on puhuttu jo useiden vuosien ajan, mutta tämä sarjan nimeäminen on ensimmäinen merkki siitä, että Takahashi voi olla siirtymässä eläkkeelle.

The Last Wars tuntuisi myös sopivalta nimeltä sarjan päättämiseen. Tosin on huomioitavaa, että esimerkiksi Naruto The Last Movie ei todellakaan ollut sarjan viimeinen osa, vaikka sitä tuolla paljon mainostettiinkin.

Itseäni kiinnostaa nimessä myös se, että Densetsu, Weed ja Orion on tiputettu siitä pois. Voisiko tämä viitata siihen, että Weedin pojat eivät ole sarjan päähenkilöitä, vaan rooli palautuisi GNG:n ja GDW:n sankareille?

Mielenkiintoista nimessä on myös The Last Wars. Ei viimeinen, vaan viimeiset. Itse pidän tätä pikkuisen huijaamisena, koska tämä voi tarkoittaa, että nyt on tarinan viimeinen osuus tai että sotia tulee vielä muutama. Tai sitten tämä sota tulee koostumaan useasta osasta.


 

Miten tarina käynnistyy?

TLW palaa tarinana alkujuurilleen: uusimmaksi viholliseksi paljastuu Monsoon-karhu, Akakabuton poika, joka saapuu kostamaan emonsa, sisaruksiensa ja monien muiden karhujen tappamisen Akakabuton kuoleman jälkeen.

Tämän lisäksi Ouusta kuuluu huonoja uutisia: Gin on sairastunut harmaakaihiin ja se on lähes sokeutunut.

Orion sisaruksineen on harjoittelemassa taitojaan Akame-vuorella, kun Monsoon saapuu Ouun ja hyökkää Weedin kimppuun. Ensimmäinen luku päättyy veren roiskahdukseen, kun Monsoon iskee kohti Weediä. Kehen isku osui ja oliko se lopullinen, selviää seuraavassa luvussa.

Tauko on selkeästi tehnyt hyvää Takahashille: GDW:O:ssa usein ylipelkistetyt hahmot ovat poissa ja erityisesti karhujen piirtäminen muistuttaa paljon vanhaa Takahashin tyyliä.



Mitä ajatuksia tämä herättää?

Kun alkuun kuulin, että uuden Ginga-saagan pääpahiksena on karhu, olin rehellisesti sanoen pettynyt. Olen pitänyt GDW:n pahiksista, jotka juonittelevat ja kykenevät kommunikoimaan sankareiden kanssa. Kun karhut palasivat GDW:ssä, olivat ne hieman mitäänsanomattomia. Toki ne olivat vaarallisia, mutta niistä vain puuttui sitä jotain. (Tosin voin muuttaa tästä mieltäni, koska mangan kääntäminen suomeksi on muuttanut mielipiteitäni monista asioista.)

Ensimmäinen luku tempaisi minut mukaan tarinaan tehokkaasti, mutta koen siinä edelleen joitakin ongelmia. Isoin on Monsoon. Se näytettiin söpönä pentuna ja sillä oli surullinen taustatarina. En ole varma, voinko mennä Ouun joukkojen puolelle, jos ne kerääntyvät isoksi laumaksi ja repivät Monsoonin ja tämän veljet kappaleiksi.

Ja minä en välitä, vaikka Monsoon söisi Ginin. Monsoonin isä kuoli taistelussa, mutta muiden karhujen tappaminen oli vain teurastusta. Monsoonilla on kaikki oikeudet kostoonsa.

Mutta mitä muuta tässä voisi tapahtua kuin Monsoonin ja hänen perheensä kuolema?! Weed antaa Monsoonille anteeksi? Monsoon ymmärtää, että kosto ei ole ratkaisu? Hidetoshi käy ampumassa Monsoonin ennen kuin taisteluun tulee sekaan moraalisia pohdintoja? Koirat ja karhut liittoutuvat taisteluun avaruusolentoja vastaan?

Olen yhtäaikaa erittäin jännittynyt ja innoissani sekä kauhuissani siitä, miten tämä tarina voi alkaa kehittyä.


Mitä minä toivoisin tapahtuvaksi?

Minä toivoisin, että tässä tarinaosuudessa kuolisi hahmoja. Yksi GNG:n parhaita piirteitä oli se, että lähes kuka vain saattoi kuolla ja se teki tarinasta dramaattisen ja hahmoista oli huolissaan.

GDW:n puolella on ollut laskemistavasta riippuen 4-5 isoa taistelua ja niissä on kuollut yksi GDW:n päähenkilö. Muut ovat olleet lähinnä pelkästään kuolemista varten esiteltyjä sivuhahmoja tai GNG:n vanhoja sankareita.

Tämä on taas minusta todella harmillista. En itse koskaan kiintynyt Toubeehen ja monet GNG:n sankarit ovat niin pienessä roolissa, että niiden kuolema ei säväytä muuten kuin nostalgiassa.

Toivoisin siis, että tässä tarinakokonaisuudessa kuolisi joitakin GDW:n päähenkilöitä: Jerome, Kyoshiro, Mer, Hiro, Ken, Kagetora, Rocket... Ja minun minimitappolistani olisi kaksi. Yhden hahmon niittaaminen on lähinnä vain uhittelua.

Jos voisin itse nimetä kuolevat hahmot, olisivat uhrini seuraavat:

- Ken
Ken on pienessä sivuroolissa, mutta sen kuolema olisi kova isku monelle hahmolle: Crossille, Joujille ja Kagetoralle. Sen kuolema ei kuitenkaan aiheuttaisi faneille hirveän kovaa shokkireaktiota, koska Ken ei ole kovin suosittu.

- Jerome
Jeromen kuolema olisi traaginen. Se taisteli nuoruutensa ilman kuolemanpelkoa, muutti tapansa ja alkoi etsiä paikkaa kuolemalleen, mutta lopulta se löysi itselleen merkityksen elämään perheestä.
Jeromen tappaminen nyt olisi uskomattoman sadistinen temppu.

- Kyoshiro
Kyoshiro olisi Ouun joukoista se, joka voisi kuolla aidon soturin kuoleman. Voisin kuvitella, että Kyoshiron loppu tulisi hyvin samanlaisella hetkellä kuin Akatorankin. Se puolustaisi ystäviään ja toisi iskullaan ratkaisevan käänteen taisteluun.

Aiemmat ennustukset

- Ginin kuolema
 Monet fanit ovat pohtineet, olisiko tämä se hetki, kun Gin kuolee. Ginin hahmoon on nyt liitetty jo selkeää vanhuuden raihnaisuutta sokeuden muodossa ja Gin on kuitenkin ainoa koira, joka on koulutettu karhukoiraksi. Tämän vuoksi näyttäisi aika selvältä, että Gin voisi kohdata loppunsa TLW:n aikana.

Ongelmana on tosin se, että Takahashi on sanonut hyvin suoraan ja itsevarmasti, että Weed ei tule saamaan sarjan aikana arpia eikä Gin tule kuolemaan. On tietysti huomioitava, että Takahashi on ollut tätä mieltä joskus 2-3 vuotta sitten. Ei hänen tarvitse olla samaa mieltä enää nyt.

Toisaalta Takahashi tuntuu helposti mieltyvän johonkin ajatukseen ja sitten pitävän siitä kiinni. Ensimmäinen vitsailu Akakabuton näkökulmasta kerrottavasta tarinasta oli Meteor Ginissä. Myöhemmin tällainen viite oli Sankaritarinoissa ja samassa haastattelussa, jossa Takahashi kertoi Ginistä ja Weedistä, hän sanoi myös (leikillään), että tahtoisi tehdä Sankaritarina-kertomuksen Akakabutosta.

Monsuunin tarina on siis ollut Takahashilla jo kauan, joskin hieman eri muodossa.

 - Orionin kuolema
 Orionin kuolema ei ole montaa fania puhuttanut, mutta itse näkisin sen todennäköisempänä kuin Ginin. Tähän mennessä kaikki ruskeat akitat ovat kohdanneet loppunsa ja Takahashi on myös itse sanonut, että Orion voi mahdollisesti kuolla tarinan aikana.

Ja tässäpä Orion voisi näppärästi kuolla ilman, että sarjan nimestä tarvitsee alkaa ruksia Orionia yli ja laitella Siriusta tilalle.

- Karjalankarhukoira
Karjalankarhukoiraa on tarinaan odotettu kauan ja pari kertaa sen saamisesta on luovuttukin. Takahashi on kuitenkin muistanut kkk:n hyvin ja haastatteluissa sanonut, että aikoo käyttää sitä jossain toisessa tarinassa. (Kyse voi tietysti olla vain kohteliaasta tavasta sanoa ei, mutta eläkäämme toivossa.)

Itse näen tämän hahmon kanssa yhden ongelman: monilla on varmasti aivan liian suuret odotukset tämän hahmon suhteen.Takahashi ei ole koskaan maininnut millaista hahmoa hän harkitsee, joten hahmotyyppi voi ihan yhtä hyvin olla Riki kuin Hyenakin. Itse näkisin suurimpana pettymyksenä mitäänsanomattoman hahmon. Onhan mahdollista, että Takahashi ei tahdo vahingossakaan loukata suomalaisia fanejaan ja tekee hahmosta helposti massaan katoavan tai -vielä pahempaa- supertäydellisen. Vaihtoehtoisesti hahmon Suomi-tausta voi olla liian korostettu.

Kokonaisuudessaan olen erittäin iloinen, että Orion taas jatkuu. Olin jo jonkin aikaa huolissani siitä, että sarja on vain hauduttu hiljaisesti.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Miksi Weed on täydellinen?

Weed on Ginga-sarjoissa eniten keskustelua herättänyt yksittäinen hahmo. Sen päätöksiä kyseenalaistetaan, sen motiiveja epäillään ja muutenkin hahmo saa osakseen paljon kritisointia. Yksi asia, mitä itse ihmettelen on se, miten Weediä haukutaan jatkuvasti täydelliseksi. Se ei tee virheitä, oppii Battougan helposti ja saa kaikkien hyväksynnän tuosta vain.

Erikoisinta tässä on se, että Weed tekee tarinan aikana paljon virheitä ja se epäonnistuu monessa asiassa. Nämä kaikki epäonnistumiset ja virheet ovat inhimillisiä eivätkä samanlaisia strategisia virheitä kuin Rikin ja Ginin virheet. Alla muutamia Weedin tekemiä huomattavia virheitä ja epäonnistumisia.

Weedin virheet


Sakurasta huolehtiminen
Weed ei osannut pyydystää ruokaa, mikä oli osasyynä Sakuran kuolemaan. Vertailun vuoksi samanikäinen Gin osasi pyydystää fasaaneja ja mahdollisesti muuta riistaa, vaikka se ei ollut villikoira.

Taistelu P4:ä vastaan
Taistelun alussa Weed juoksee suoraan P4:ää kohti, jonka seurauksena hirviö saa otteen Jeromesta ja Jerome haavoittuu. Myöhemmin Weed ei saa hirviötä houkuteltua pois luolasta eikä haavoitettua sitä vakavasti, vaikka Ken ja Kagetora auttavat sitä. Myöhemmin Ken ja Kagetora joutuvat pelastamaan Weedin.

Kidnappaus
Rocketin veljesten onnittuu siepata Weed ilman, että tämän onnistuu tehdä yhtään vastarintaa. Päinvastoin Weed menettää tajunsa sieppauksen aikana.

Kamakirin kohtaaminen
Kun Weed kohtaa Kamakirin, Weed alistuu ja pyytää lupaa kulkea alueen läpi. Tämä oli munaus: Weedin omat laumalaiset eivät tahtoneet nähdä johtajaansa kumartelemassa toiselle ja Kamakiri oli jo Hougenin joukoissa, joten pyynnöillä ei ollut mitään virkaa.

Vakoojien vapauttaminen
Tämä kohtaus on aiheuttanut paljon keskustelua ja itsekin olen pitkälti sitä mieltä, että vakoojien vapauttaminen oli tyhmä teko, joka vaaransi koko lauman.

Sniperin kimppuun hyökkääminen
Kuultuaan Ginin kuolemasta Weed hyökkää suinpäin Sniperin hallinnassa olevalle alueelle ja melkein kuolee joutuessaan alakynteen taistelussa.

Armeijan kerääminen
Myös Weedin keräämää armeijaa voi tavallaan pitää epäonnistuneena. Samalla kun Hougen riitti riveihinsä satoja koiria, ehkä noin 500, oli Weedin armeijassa aina alle 100 koiraa. Weedin laumassa oli useita yksittäisiä hyviä taistelijoita, mutta Weed ei missään vaiheessa saanut kerättyä suurta laumaa. Ainoat valmiit laumat, jotka Weed liitti joukkoihinsa oli Tesshin ja Koga-koirat sekä Kyoshiro-laumoineen. Kaikki muut koirat olivat yksittäisiä sotureita. Moss ja Kisaragin pojat liittyivät laumaan omine aikoineen tai sitten jonkun muun pyynnöstä.

Tähän listaan saisi vielä varmasti jatkoakin.

Listassa näkyy myös eräs tärkeä seikka: Weed jää taisteluissa monta kertaa alakynteen, häviää niitä tai haavoittuu. Monesta vaikeasta tilanteesta Weed selviää vain sen vuoksi, että Jerome tai joku muu käy pelastamassa sen.

Zetsu Tenrou Battouga


Battougan oppimisesta voi olla montaa mieltä. Animessa Weed tekee battougan vaistonvaraisesti, kun sen ystävät ovat vaarassa, mutta ei muista iskua tai sen tekemistä, kun siltä kysytään sitä. Mangassa (sekä myöhemmin myös animessa) Weedin täytyy opetella Battougaa Tesshinin neuvomana. Weed oppii iskun nopeasti, muutamassa päivässä, ja kykenee käyttämään sitä hyvin myös elävään vastustajaan joskin iskun voima vie Weediltä kaikki voimat ja iskee sen tajuttomaksi. Myöhemmin Hougenia vastaan Weed lentää nurin aina iskun tehtyään.

Verrataanpa Weediä muihin sukunsa jäseniin:

Riki oppii iskun susilta. Opettelun aikaa tai tapaa ei kerrota. Riki pystyy tekemään iskun helposti eikä satuta itseään laskeutuessaan.

Gin oppii Battougan nähtyään sen yhden ainoan kerran. Gin ei loukkaannu eikä väsy iskun käyttämisestä ja jaksaa käyttää sitä monta kertaa peräkkäin. Lisäksi Gin saa iskuun niin paljon voimaa, että kykenee iskemään sillä Akakabuton pään irti.

Yukimura osaa torjua Battougan, kun se näkee sen ensimmäisen kerran. Lisäksi Yukimura on omillaan kehittänyt hyvin Battougan tyylisen iskun, Neck the Killing.

Lauman johtajuus


Yksi asia, mistä Weediä on myös kritisoitu, on se, miten helposti se sai lauman johtajan paikan. Gin sai johtajan paikan, kun Ben sokeutui ja Gin tahtoi jatkaa matkaa Shikokuun, jonka jälkeen se alkoi ansaita paikkaansa johtajana.

Weed taas määrättiin johtajaksi. Laumassa oli noihin aikoihin Ken, Kagetora, Jerome, Mer ja joitakin rivikoiria. Weed itse ei pyytänyt päästä johtajaksi eikä se edes tahtonut johtajaksi, mutta sen laumalaiset päättivät asiasta sen puolesta.

Samoin kävi myöhemmin Ouun ylipäällikkyyden kanssa. Gin antoi paikkansa Weedille, vaikka tämä yritti siitä kieltäytyä. Weed ei ole missään vaiheessa tarinaa etsinyt itselleen johtajan paikkaa tai valtaa.


Oma elämä


Kun Weed kohtaa Koyukin, kummatkin rakastuvat toisiinsa päätä pahkaa. Weed ottaa etäisyyttä muihin laumalaisiinsa ja lähtee Ouusta. Kun Weed on matkalla, Venäjän sotakoirat rantautuvat Hokkaidoon. Weedille ilmoitetaan tunkeilijoista, Hakuroun valmiudesta ryhtyä sotaan ja siitä, että Gin on lähtenyt matkaan laumansa kanssa.

Kun Weed kuulee asiasta, ei Weed lähde matkaan. Monet lukijat olivat sitä mieltä, että Weedin pitäisi heti lähteä apuun.

Miksi ihmeessä pitäisi lähteä?

Weed ei tunne Hakurouta, mutta tietää, että tämä on vanha Ouun soturi, jolla on armeija.
Apuun on jo lähtenyt Gin, joka keräsi Hougenia vastaan parissa päivässä satojen koirien armeijan.
Sotakoirien taitoja ei tuossa vaiheessa tiedetty.
Weed laittoi Rocketin sijaisjohtajaksi laumalleen ja tämä ryhtyi keräämään joukkoja.

Johtajana tämä kuulostaisi minusta suorastaan loistavalta delegoinnilta ja jatkaisin lomaani. Homma ei kuitenkaan toimi ja heti, kun Weed saa tietää tästä, jää Koyuki taakse ja Weed lähtee keräämään joukkoja.

Olen yhä sitä mieltä, että Gin mokasi kaikkein pahiten sotakoiria vastaan taistellessa, koska Gin ei kerännyt joukkojaan, vaikka tiesi vastustajiensa voimasta.

Kerrataan kuitenkin vielä hieman:

Weed
- Oli poissa maksimissaan 2 viikkoa
- Lähti sotaan armeijansa kanssa melko myöhään

Gin
- Oli poissa Ouusta useita vuosia
- Jätti paikalle kaksoisolentonsa, mutta ei käynyt antamassa niille tarkempia ohjeita
- Ei kuullut vuosien aikana ainuttakaan huhua siitä, miten Ouun paratiisi oli kaatunut, korruptoitunut ja joutunut ihmisiä syövän hirviön valtaamaksi

Miksi?


Nämä kaikki seikat ovat kuitenkin usein perusteluita sille, miksi Weed on täydellinen. Miten tämä on edes mahdollista? Ymmärtäisin enemmän, jos Weedistä valitettaisiin siksi, että se tupeksii jatkuvasti, mutta Weedin virheistä on puhuttu oikeastaan Koyukin kanssa hempeilemisen yhteydessä.

Mitkä ovat kuitenkin syitä, miksi Weed näyttää ihmisten silmissä niin ah-niin-ärsyttävän-täydelliseltä?

Itse pidän kaikkein isoimpana syynä ensivaikutelmaa. Lähes kaikki fanit ovat tutustuneet Weediin hahmona WEED-animen kautta. (Englanninkielisiä mangoja oli ilmestynyt vain kolme eikä niistä saa kovin selkeää kuvaa Weedistä hahmona.) Vaikka Weed tekee samoja virheitä kuin mangassakin, on sävy kuitenkin erilainen ja -erityisen tärkeästi- muiden hahmojen reaktiot ovat erilaisia.

Kun Weed tekee mangassa jonkun päätöksen, sen laumalaiset usein kritisoivat sitä tai esittävät omia näkemyksiään. Jos ei muuta, niin joku taustalla tuhahtelee siitä, millainen pehmoarmeija tämä onkaan. Animessa Weedin teot hyväksytään suoraan ja niitä pidetään suorastaan palvottavina. Monesti, kun Weed tekee päätöksensä, useat sivuhahmot jäävät tuijottamaan Weediä ja ihailevat tämän nerokasta ja oivaltavaa päätöstä ("Meidän ei pitäisi ottaa näitä 2 kuukautta vanhoja pentuja mukaan taisteluun.").

GNG-animessakin oli tällaisia tilanteita, mutta ne menivät ohi muutamassa sekunnissa. Usein ne olivat vain hetkiä, kun hahmot katsovat toisiaan tai sitten siinä kehutaan koko laumaa kokonaisuutena. WEED-animessa tällaisiin kohtauksiin pysähdytään ja niitä hangataan naamalle samalla, kun taustalla soi joku imelä musiikki.

Animen ja mangan suomijulkaisun välillä oli useita vuosia, joten on luonnollista, että kuva Weedistä täydellisenä Jeesuksena jäi katsojien mieleen. Kun manga ilmestyi, se sisälsi pitkälti samat asiat kuin anime, mutta sävyerot olivat näissä huomattavat: muut hahmot eivät palvo Weediä. Monilla anime-Weed kuitenkin kummittelee pysyvästi mielessä, minkä vuoksi mangan käänteet on helpompi unohtaa.

Weed edustaa hahmona huomattavasti erilaisempaa tyyppiä kuin Gin ja Riki aikoinaan: se on inhimillinen eikä se saa voimiaan tuosta vain. Lukijoiden tulisi kuitenkin huomata se eikä arvostella Weediä vain ensivaikutelman kautta.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Hyvikset pahiksina ja pahikset hyviksinä, osa 2

Viimeksi aiheena olivat pahisten hyvät teot ja hyvisten pahat teot. Nyt pohdinnan aiheena on historia. Miten paljon hahmon omat kokemukset ja kohtaamiset vaikuttaisivat sen elämään ja päätöksiin? Miten hyvät/pahat hahmot reagoisivat, jos osat vaihtuisivat?

Takahashi on pariin otteeseen leikitellyt ajatuksella kirjoittaa GNG:n tarina Akakabuton näkökulmasta. Meteor Ginissä tästä näkyikin pieniä otteita Akakabuton ajatuksina, kun sen puoliso ja pentuja tapettiin. Suoranaisesti uhriksi Akakabutoa ei voi sanoa: se oli vaarallinen jo tavallisena karhuna ja hyökkäsi karjan sekä sitä metsästävien ihmisten kimppuun. Goheen ammuttua Akakabutoa siitä tuli kuitenkin verenhimoinen olento, joka tappoi kaiken edetessään.

Olisiko sama voinut käydä muillekin hahmoille?

Voisin helposti kuvitella, että jos Riki olisi kohdannut samanlaisen kohtalon kuin Akakabuto, se olisi menettänyt luottamuksensa ihmisiin ja alkanut mahdollisesti vihata niitä. En kuitenkaan usko, että Riki olisi alkanut ihmisiä tappaa, mutta se ja sen lauma olisivat varmasti uhka kaikille ihmisille, jotka tunkeutuisivat niiden reviirille. Riki myös todennäköisesti estäisi kaikki Goheen yritykset lähteä metsästämään. Tämän tyylistä eläinten käyttäytymistä on nähty aavistus Yamatossa sekä Ginga no Inutachissa. Niissä koirat eivät kuitenkaan ryhdy väkivaltaisiksi, vaan hylkäävät omistajansa, mikä onkin realistisempi kuva.

Hougen ja Genba ovat vielä voimakkaammin ihmisen uhreja kuin Akakabuto. Koko niiden tausta viittaa pentutehtailuun ja huonot olot, missä ne pakotettiin elämään, ajoivat ne hulluksi. Niillä ei koskaan ollut ihmisomistajaa, joten ne eivät olleet kiintyneet ihmisiin, vaan mielsivät nämä vain kärsimyksen aiheuttajiksi. Hougenin ja Genban pelko muuttui vihaksi, jonka jälkeen ne oppivat, että ihminen kuolee siinä missä koirakin.

Weedin lapsuus oli ankara, mutta mitä olisi tapahtunut, jos se ja Sakura olisivat joutuneet samanlaisiin oloihin kuin Hougen ja Genba?

Aluksi on sanottava, että realistisesti katsoen en usko, että tämä kaksikko olisi selvinnyt hengissä tästä koettelemuksesta. Weed oli vasta pentu ja Sakura oli kokematon taistelija, minkä johdosta joku muu koira olisi varmasti tappanut ne.

Sakura olisi varmasti tahtonut pitää Weedin loppuun asti oikeamielisenä, joten kuvittelisin, että ruuan loputtua ja koirien alkaessa syödä toisiaan, Sakura olisi pitänyt Weedin parhaansa mukaan erossa kannibalismista, mutta tuonut tälle kuitenkin koiranlihaa syötäväksi, jotta tämä pysyisi elossa. Jos Sakura olisi kuollut, se olisi kuollut vankilaolosuhteissa ja pitäisin todennäköisenä, että sen viimeisiä toiveita Weedille olisi, että Weed söisi emonsa ruumiin. Se olisi kuitenkin Weedille ainoa mahdollinen keino selvitä.

Tämän jälkeen näkisin mahdolliseksi kahdenlaisen hahmokehityksen. Ensimmäinen olisi pahis-Weed, joka vihaisi Ouuta ja isäänsä Giniä, koska tämä oli hylännyt Sakuran ja jättänyt sen kuolemaan kammottavasti. Pahis-Weed tahtoisi oletettavasti syrjäyttää Ginin, koska tämä oli huono johtaja, joka ei kyennyt huolehtimaan edes puolisostaan. Tämän Weedin kohtalona olisi todennäköisesti taistella Giniä vastaan ja palata sen jälkeen hyvisten puolelle.

Toinen vaihtoehto olisi hullu-Weed. Weed, joka ihailisi isäänsä ja Ouun sotureita, mutta joka olettaisi, että sen lapsuus oli normaali ja sellainen, mistä oikea maailma koostuisi. Se tiedostaisi Ouun kunniakäsitykset, mutta mieltäisi ne julmasti: johtajan käskystä kieltäytyneet tapettaisiin ja viholliset tapettaisiin viimeiseen mieheen, koska olisi kunniatonta antaa niiden menettää maineensa taistelun häviämällä ja selviämällä elossa. Hullu-Weed söisi taistelussa kuolleita eikä epäröisi tiukassa paikassa tappaa omiakaan laumalaisiaan ruuaksi.

Muuten hullu-Weed olisi luonteeltaan samanlainen kuin ennenkin: naiivi, anteeksiantava, auttavainen ja muihin luottava. Muut koirat ehtisivät todennäköisesti tutustua siihen ennen kuin hullu-Weed näyttäisi todellisen karvansa. Tämä tapahtuisi todennäköisesti tilanteessa, jossa esimerkiksi Jerome kieltäytyisi noudattamasta käskyjä ja Weed tappaisi tämän.

Hullu-Weedin kohtalo olisi karumpi kuin pahis-Weedin. Se todennäköisesti kohtaisi Ginin taistellen verissäpäin Hougenia vastaan, mutta armon antamisen sijaan hullu-Weed repisi Hougenin kappaleiksi ja käskisi tappaa kaikki tämän joukot isänsä kunniaksi. Gin näkisi oletettavasti heti poikansa läpi ja tappaisi tämän, koska tietäisi, että Weedistä ei voisi koskaan tulla normaalia, vaan tilanne vain pahenisi.

Tästä päästäänkin pohtimaan myös Ginin käytöstä. Kun Weed taisteli Hougenia vastaan, Gin kielsi muita auttamasta Weediä, vaikka tämä oli kuolla. Vaikka Gin teki tämän enemmänkin Ouun johtajana kuin isänä, on tilannetta mielenkiintoista miettiä toisesta näkökulmasta. Jos Hougen olisi taistellut Weediä vastaan jääden tappiolle, olisiko Genba tullut apuun? Genba oli Hougenia heikompi ja ei-niin-älykäs, joten mitä se olisi tehnyt taistelutilanteessa? Olisiko Hougen sallinut Genban tulla avukseen, koska se olisi tarkoittanut suoraan veljen kuolemaa?

Genba olisi todennäköisesti tullut Hougenin avuksi, koska heikompana Genban olisi varmasti mahdoton kuvitella elämäänsä ilman Hougenia. Jos Hougenilla olisi ollut voimia, se saattaisi voida yrittää estää veljeään. Todennäköisesti kuitenkin kaksikko olisi liittoutunut ja iskenyt sitten Ouun armeijan kimppuun tavoitteenaan tappaa ja vammauttaan mahdollisimman moni. En kuitenkaan usko, että ajatus kunniasta tai arvostuksesta olisi estänyt veljeksiä tulemasta toistensa avuksi.

Gin tuntuu suhtautuvan jälkikasvuunsa melko jäykän muodollisesti, kun sitä vertaa tapoihin, miten monet muut koirat reagoivat. Moss vierittää kiviä Benin niskaan ja Kurojaki raivostuu niin, että se iskee kaikkien vastustajiensa kimppuun. Ginin ratkaisu on oikean johtajan ratkaisu, mutta ei isän ratkaisu: se luo pennulla kuvan siitä, että se ei ole läheskään niin tärkeä kuin muu maailma ja on varmasti myös järkytys. Weed oli kuitenkin käyttänyt lähes vuoden armeijaa kerätäkseen ja taistellut valtavaa ylivoimaa vastaan - eikä Gin lopulta välittänyt siitä niin paljon, että olisi voinut tahrata henkistä haarniskaansa.

Jossain toisessa tarinassa Hougen voisi ollakin hyvis: karu ja karismaattinen hahmo, jonka tarkoituksena on murtaa tyrannia, joka asettaa kunnian perheen edelle.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Karhukoirien veri

Kiatsu käsitteli blogissaan karhukoiria sekä Weedin karhukoiran verta. Ginga-sarjoissa on usein tilanteita, joissa sanotaan, että hahmon karhukoiran veri heräsi, mikä tavallisesti johtaa hahmon voimien kasvamiseen. Onko tässä mitään perää realistisesti ja mitä karhukoiran veren heräämisellä varsinaisesti tarkoitetaan?

Metsästyskoirapiireissä "veren herääminen" on melko yleinen asia. Siitä käytetään useimmiten nimitystä "syttyminen" eli esimerkiksi koira syttyy haukkumaan lintua tai ajamaan jänistä. Tähän liittyy usein myös termi varhaiskypsä eli koira, joka metsästysvietti sekä -taidot syttyvät nuorena ja hyvin vähäisellä koulutuksella.

Syttyminen voi tapahtua koirissa monilla eri tavoilla ja monissa eri vaiheissa. Koira voi syttyä ensi kerran jäniksen jäljet haistettuaan tai vaihtoehtoisesti, kun se saa syödä riistan lihaa. Myös riistaeläimen kaataminen haukkuun tai ajoon voi saada koiran ymmärtämään tehtävänsä ja syttymään metsästyskoiraksi. Joissakin tilanteissa omistaja voi itse havaita muutoksen: koiran haukkuääni muuttuu tai se alkaa liikkua itsenäisemmin eikä hae enää tukea omistajaltaan. Monesti syttymistä tapahtuu silloin, kun koira oppii jonkun uuden asian esimerkiksi paluperän selvittämisen. Koiran metsästysinto on pitkälti syttymisen takana - jos koira ei ole kiinnostunut riistasta, ei se tule suuresti kehittymään pitkänkään koulutuksen aikana.

Syttyminen, varhaiskypsyys ja metsästysinto riippuvat puhtaasti yksilöistä ja niiden taidoista. Vaikka koira olisi innokas, jos se ei ole älykäs, kestää sen kouluttamisessa kauan ja koira voi tehdä monenlaisia virheitä, esimerkiksi ajaa pysäytettävän riistan pakoon. Toisaalta, jos koira on varhaiskypsä ja se syttyy aikaisin, voi se myöhemmällä iällä kyllästyä työhönsä ja esimerkiksi hirvikoira voi alkaa jahdata jänistä tai muuta ei-toivottua riistaa. Tämän vuoksi koiran työn on oltava sille erittäin mieluista ja samalla sopivan haastavaa.

Älykäs koira oppii nopeasti: ajokoira voi oppia jänisten yleisesti käyttämät reitit ja kiertää vaikeakulkuiset alueet, vaikka ajokoira tavallisesti seuraa riistaa jälkitarkasti. Paluperien selvittäminen sekä jänisten seuraaminen tien yli ovat yleisimpiä asioita, mitä ajokoirien tulee oppia. Monia asioita koira ei voi ehtiä oppimaan, vaan sen täytyy selvitä vaistollaan ja älyllään: Kuinka pitkälle ja kuinka nopeasti hirvi voi potkaista? Onko mäyrän luolassa riittävästi tilaa kääntyä ympäri, jos mäyrä yllättää koiran takaa? Onko luolassa kapeita kohtia, joihin koira voi jäädä kiinni? Miten lähelle karhua voi mennä, että se pysähtyy, mutta ei hyökkää?

Koiria kuolee joka vuosi hirvien potkuihin sekä mäyrien raatelemina. Jotkut koirat jäävät ansaan louhikkojen luolastoihin, eivätkä pääse ulos, vaan nääntyvät nälkään ja janoon. Karhujen haukkutilanteet ovat harvinaisia, joten koiria jää melko harvoin karhujen hampaisiin - pakeneva koira saattaa kuitenkin johdattaa karhun omistajansa luo, mikä on myös harvinaista, koska karhut välttelevät ihmisiä. On paljon kuolettavia virheitä, joita metsästävä koira voi tehdä. Vielä enemmän on sellaisia, jotka tekevät koirasta heikon metsästyskoiran.

Onko koirien syttymisessä tai veren heräämisessä paljon eroja?

Lyhyesti: kyllä. Seurakoirilla syttymistä ei käytännössä tapahdu ollenkaan. Syttymisessä on kyse siitä, että koira tajuaa oman tehtävänsä sekä taitonsa ja oppii hyödyntämään niitä. Seurakoirilla tai seurakoiriksi taantuneilla metsästys- ja palveluskoiraroduilla (esimerkiksi akitat, tietyn linjan mäyräkoirat, beaglet ja saksanpaimenkoirat) ei ole samanlaista viettiä kuin käyttökoirilla. Vietti voi myös turtua, jos koiraa ei kouluta tai sille ei anna mahdollisuutta toteuttaa itseään eikä se saa oikeaa kannustusta. Tämän vuoksi on mahdollista, että saman pentueen pennuissa on suuria eroja, jotka voivat johtua pentujen välisistä eroista, mutta jotka usein johtuvat kaikkein eniten omistajan koulutustaidoista.

Myös metsästyskoirarotujen välillä on suuria eroja. Karhukoirilta vaaditaan voimakkaampaa luonnetta kuin jäniskoirilta ja luonne-erot voi havaita jo muutaman kuukauden ikäisissä pennuissa. Ajokoirat liikkuvat enemmän ryhmissä eivätkä kulje kauas, kun taas karhu/hirvikoirat ovat jo pentuina itsenäisempiä, itsepäisempiä ja rohkeampia.

Kun Gingassa puhutaan karhukoiran veren heräämisestä, pidän itse selkeänä sitä, että kyse on vanhojen metsästys- ja taisteluvaistojen heräämisestä. Akitat metsästävät karhuja ym. hyvin eri tavalla kuin länsimaalaiset koirat: ne liikkuvat useimmiten pareina ja ne eivät pidä riistaa paikoillaan haukkumalla, vaan pureutuvat siihen kiinni pakottaen sen pysähtymään ja joskus raadellen sen kuoliaaksi. Tässä tilanteessa koiria tulee olla useita ja niiden tulee ajoittaa hyökkäyksensä niin, että ne puolustavat samalla toisiaan tai karhu saattaa tappaa ne. Gingan maailmassa akitat on myös kuvattu erittäin lähihakuisiksi eivätkä ne usein poistu omistajansa näköpiiristä. Tämä loisi sen olettamuksen, että niillä on myös voimakas vietti suojella omistajaansa. (Suomessa hirvi- ja karhukoirat vaeltavat useiden kilometrien päähän omistajistaan, mutta en ikävä kyllä tiedä, miten metsästys on aikoinaan Japanissa toiminut.)

Rikiä ja myöhemmin Giniä on luonnehdittu viimeisiksi oikeiksi karhukoiriksi, kun ne metsästivät Goheen kanssa Akakabutoa. Tavallaan se on totta: Weed ei koskaan suoranaisesti etsi tai koe tehtäväkseen taistella karhuja vastaan. Gingan maailmassa karhukoiran ei kuitenkaan tarvitse kohdata karhua, jotta sen vaistot heräisivät. Tärkeintä on tilanne, jossa se ymmärtää voimansa ja pakottaa itsensä voimiensa äärirajoille. Useimmilla Ginga-koirilla syttyminen onkin tapahtunut tilanteessa, jossa karhuja ei ole: Rikillä, kun se puolusti Daisukea, Ginillä taistelussa Sniperiä vastaan ja Weedillä P4:n kohdatessa.

En kuitenkaan katsoisi, että Weed olisi karhuverettömänä isiään heikompi. Myös Ginin karhukoiran ura päättyi Akakabuton kaatamiseen eikä sen elämä keskity karhujen metsästykseen, kuten Rikin koko elämä keskittyi.

torstai 25. syyskuuta 2014

Pohdintaa makaki-saagasta

Makaki-saaga on yksi GDW:n eniten ristiriitaisia mielipiteitä herättäneistä tarinakokonaisuuksista. Etenkin japaniksi ilmestyessään tätä tarinaa ei osattu ottaa vakavasti, koska no... apinat. Kun suomijulkaisu on ilmestynyt, ovat mielipiteet vaihdelleet, mutta monet ovat pitäneet tästäkin tarinasta.

Itselläni makaki-saaga jakoi rajusti mielipiteitä. Aloitetaan käymällä läpi hyviä puolia.

Makaki-saagassa esitellään pitkästä aikaa todella hyviä ja mielenkiintoisia hahmoja: Yukimura ja tämän isä Saheiji. Kummatkin hahmot ovat monipuolisia ja ne täydentävät toisiaan hyvin. Lisäksi tarina keskittyy näihin kahteen hahmoon. Monet muut GDW:n hahmot vain ilmestyvät ja liittyvät osaksi tarinaan eivätkä sen jälkeen enää hirveästi erotu joukosta. Monia vanhoja hahmoja käsitellään myös uudessa valossa ja esimerkiksi Sasukesta nähtiin sen taistelijapuoli, kun se vei viestin Ouun. Myös Ginistä nähtiin uusi uhrautuva puoli, kun se totesi Saheijin Yukimuran oikeaksi isäksi.

Tähän liittyen makaki-saaga on ainoita tarinoita, joissa hahmoja kuolee: nimettömien koirien lisäksi loppunsa kokee moni päähenkilö apinoiden ja koirien laumoista. Myös monet nimettömistä tai vasta esitellyistä hahmoista saavat itselleen näyttävän kuoleman. Tämän lisäksi monet kuolemat jättävät oikeasti surulliseksi, kun hahmojen toiveet eivät välttämättä toteudu.

Eräs tärkeä asia, johon on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, on Takahashin piirrostyyli. Omasta mielestäni makaki-saagassa nähdään joitakin Takahashin parhaita ja ilmeikkäimpiä koiria. Monet Yukimuran ja Weedin ilmeet ovat todella eloisia ja samalla erittäin koiramaisia ilman ylimääräistä inhimillistämistä.

Harmillisesti tarinassa oli paljon huonojakin puolia.

Yksi iso ongelma olivat apinat. Vaikka ne olivat miten suloisia, taistelutahtoisia ja urhoollisia, ne olivat silti apinoita, minkä vuoksi en itse kiintynyt kehenkään hahmoista eivätkä niiden kuolemat hirveästi sykähdyttäneet. Tämä herättää myös kysymyksen: miten koirat osaavat puhua apinoiden kanssa? Keskustelu ei suju ihmisten tai villisikojen kanssa, joten miksi juttu toimii apinoiden kanssa?

Erityismaininnan apinoista saa Kenraali, joka voisi teoriassa olla toimiva pahis. Sitä olisi kuitenkin pitänyt tyylitellä rajusti, sillä sen nykyinen ulkoasu ei toiminut. Hampaiden paljastamisen "mekanismin" ymmärtää vasta, kun sitä vertaa oikeaan tseladaan ja Kenraalin pehva oli aina tunnelmanpilaaja. Kenraalin koko vaihtelee myös rajusti mangan aikana.

Itselleni isoin ongelma oli kuitenkin tarinankerronta. Kuka muistaa yhden Yukimuran laumanjohtajista, Leonin? Entäpä Kenraalin surullisen taustatarinan, mikä vaikutti sen hulluuteen?

Leon, joka erottuu helposti poikkeuksellisen ulkonäkönsä ansiosta, esiintyy vain parilla sivulla. Kenraalin taustatarina käsitellään parissa ruudussa eikä siinä kerrota mitään sen hulluudesta. Se oli Etiopiassa ja tutkijat nappasivat mukaansa - ja jotenkin se päätyi Japaniin. Veikkaan, että kaikki tahtoivat päästä tästä vihulaisesta vain eroon.

Ottaen huomioon, miten lyhyt tarinakokonaisuus makaki-saaga on, siinä on todella paljon pieniä juoniaukkoja ja keskeneräiseksi jääviä tarinoita. Ehkä selkein näistä on Tobizarun kuolema, kun makaki yrittää sovittaa syntinsä tappamalla Kenraalin. Lopputuloksena Tobizaru vie Kenraalille tämän kadottaman kirveen ja kuolee ottaessaan kirveen pois Kenraalilta. Toinen hämmentävä seikka on nopeus, jolla Ouun joukot liikkuvat. Sasukelta menee koko yö matkustaa Ouun, vaikka se menee sinne autollakin, mutta Gin ja muut joukot saapuvat Yukimuran luo pian aamunkoiton jälkeen.

Pahin isku minulle tässä oli se, että olen aina pitänyt Takahashia loistavana tarinankertojana, joka pystyy kokoamaan tarinansa hyvin nopeassa ajassa ja noudattamaan samalla kustantajan ja yleisönsä toiveita. Makaki-saagassa tarinasta tuli lopulta heikoin lenkki, vaikka olin itse pitänyt apinoita hahmoina tarinan huonoimpana osana. On tietysti myönnettävä, että tämä tarina-arkki oli vain välisoitto kahden pidemmän tarinan välissä eikä siihen ole tämän vuoksi välttämättä hirveämmin aikaa uhrattu (ja onhan tarinaa voitu lyhentääkin alkuperäisestä), mutta vaikka asia näin olisi, olin silti pettynyt. Takahashi on kuitenkin itseeni eniten vaikuttaneita mangakoita, joten oli pettymys huomata tällaista keskeneräistä tarinankerrontaa.

Kokonaisuudessaan makaki-saaga kuitenkin ylitti odotukseni. Siinä oli mielenkiintoisia hahmoja, koskettavia hetkiä ja mukaansatempaavia taisteluita, joten se tulee varmasti luettua vielä useampaan kertaan.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Olisiko Gin tappanut Hougenin?

WEED-animessa, kun Hougen on isketty maahan, ei Ginin tarkoitus käy epäselväksi: se aikoo selkeästi tappaa Hougenin ja vain Weedin väliintulo estää sen. Tämän seurauksena monet ovat pitäneet Weediä nössönä ja Giniä "oikeamielisempänä" ja järkevämpänä, koska se aikoi tappaa Hougenin ja päättää näin sen hallintokauden.

Mangassa tilanne on kuitenkin aavistuksen erilainen ja se sai ainakin minut miettimään Ginin lopullisia tarkoitusperiä tarkemmin.

Kun Gin valmistautuu hyökkäämään kaatuneen Hougenin kimppuun, yksi koirista alkaa estellä sitä: Akame. Akame on Ginin laumasta se, joka on täydellisen uskollinen Ginille. Kun Gin käski sitä pakenemaan ja jättämään toverinsa vihollisen käsiin, Akame totteli. Kun Gin sanoo tappavansa Hougenin, Akame kuitenkin vastustelee.

Hetken kuluttua, kun Weed on iskenyt Ginin pois Hougenin kimpusta, alkaa Akame puhua ensimmäisenä. Se muistuttaa Ginin nuoruudesta sekä tämän ihanteista, joita Gin on aina noudattanut. Myös Gin itse sanoo: "Johtaja tarvitsee voimaa voittaakseen pahuuden, mutta ylipäälliköksi sopii vain sellainen, joka sanoo totuuden, kun muut menevät harhaan."

Tämän jälkeen kaikki muutkin vanhat soturit ymmärtävät sen, minkä Akame ymmärsi heti Ginin hyökätessä: Gin tahtoi vain koetella Weediä ja nähdä, kuinka voimakas tämän tahto oli.

Jos Weed ei olisi tullut väliin, olisiko Gin tappanut Hougenin?

Itse sanoisin ei. Ginin maine on legendaarinen enkä usko, että Hougeninkaan kaltainen roisto olisi saanut sitä järkkymään. Mikään Ginin tai Akamen teoissa ja sanoissa jälkikäteen ei myöskään viittaa siihen, että ne olisivat järkyttyneitä Weedin teosta: ne muuttavat mieltään erittäin nopeasti ja kehuvat Weediä. Akamella on jo puhe valmiinakin, mikä selventää tilannetta Ouun vanhoille sotilaille. Vain silloin, kun Weed iskee hampaansa Giniin, Gin näyttää huomattavan yllättyneeltä. Muuten sen ilme pysyy melko normaalina, vaikka se varmasti yllättyi poikansa rajusta tempusta.

Tämän lisäksi en usko, että Gin olisi luopunut vallastaan tuosta vain, jos se olisi ollut oikeasti tappamassa Hougenia. Päätös luovuttaa valta Weedille tapahtuisi tuolloin muutamassa sekunnissa eikä kukaan järkevä johtaja luovu asemastaan niin nopeasti. Ginin on täytynyt harkita Weedin asettamista johtajan asemaan jo taistelun alusta alkaen ja pitänyt Hougenin tuomitsemista viimeisenä päätöksenä. Samaan tapaan Gin sai Akamenkin luottamuksen itselleen taistellessaan Kurojakia vastaan.

Minua tosin jäi pohdituttamaan, mitä Gin olisi tehnyt, jos Weed ei olisi auttanut Hougenia?

Voisin kuvitella, että Gin olisi antanut GB:n ja muutaman muun iskeä hampaansa Hougeniin ja kysyä sitten Weediltä joitakin kysymyksiä. Tämän jälkeen Akame ja Gin olisivat ajaneet muut koirat pois Hougenin kimpusta ja nuhdelleet sekä Weediä että hyökänneitä laumalaisia. Weed ei olisi saanut Oun ylipäällikön paikkaa, vaan olisi ennemminkin saanut käskyn kehittää itseään henkisesti.

Tämä olisi oikeastaan ollut erittäin mielenkiintoinen tilanne, koska silloin Weedillä olisi ollut järkevä syy lähteä vaeltelemaan ja koettelemaan tahtoaan. Osassa 30 tapahtuva lähtö tuntuu nyt melko äkkinäiseltä, kun Weedin pitäisi johtaa Ouuta.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Oheistuote-esittely: Weed-pehmo (erikoisversio)

Weed-erikoisversiopehmo on pehmoista helpoin tunnistaa. Se eroaa selkeästi muista aavistuksen realistisemman tyylinsä ja istuvan asennon takia.

Erikois-Weed valmistettiin arpajaispalkinnoksi, mutta sen valmistusmääristä ei ole tarkkaa tietoa. Kun WEED-mangasta sekä GDRikistä tehtiin Tokubetsuhan-erikoisjulkaisu, sen yhteydessä arvottiin 500 kappaletta pehmoja, mutta on mahdollista, että niitä on arvottu joskus lisääkin. Tästä minulla ei harmillisesti ole kuin hämärä muistikuva, mutta muistelisin nähneeni joskus tämän WEED-pehmon kuvan myös jossain uudemmassa julkaisussa (eli 2008-10), mahdollisesti Manga Gorakussa.

Erikois-Weedillä on korkeutta noin 28 senttiä, pituutta 24 (tassuista hännänpäähän) ja 11,5 leveyttä . Se on kokoluokassaan lähempänä isoja pehmoja, mutta ei ole kuitenkaan läheskään yhtä pitkä tai leveä. Weedin silmät ja nenä on tehty muovista. Siinä käytetty kangas on pörröisempää kuin muissa pehmoissa ja todella mukavan tuntuista. Pehmo pysyy tukevasti pystyssä eikä uhkaa kaatuilla.

Tämä Weed jakaa paljon mielipiteitä harrastajien parissa: osa pitää realistisemmasta tyylistä, osa taas inhoaa tätä pöllämystyneen näköistä pehmoa. Pidän itse erityisen paljon Weedin päästä: sillä on erittäin hahmolle sopivat silmät ja otsapallot sekä korvat on toteutettu erittäin hyvin. Se on chibityylinen, mutta mukana on silti rodun ominaisuuksia. Muoviset silmät tekevät pehmoista usein halvan näköisen, mutta tässä ne toimivat erittäin hyvin.

Pidän myös Weedin vartalosta - jos pehmoa katsoo edestäpäin. Vartalo on sopusuhtainen päähän nähden ja väritys toimii. Pehmossa ei myöskään ole niin paljon tasaista pintaa kuin muissa pehmoissa, mikä johtuu erilaisesta kankaasta.

Kun tätä alkaa katsella eri kulmista, alkaa vartalo kuitenkin olla häiritsevän näköinen. Weed on on selkeästi tarkoitettu istuvaan asentoon, mutta jokin on mennyt pieleen ja sen sijaan hahmo vain kyyköttää. Kuten eräs ystäväni sanoi: näyttää siltä, että Weed olisi vääntämässä läjää. Harmillisesti Weedin löpöttävä häntä vielä korostaa tätä, kun se on taipunut väärään suuntaan kippuralle.

Pehmossa on paljon hienoa ja tämän tyylisiä pehmoja olisi ollut kiva saada useampiakin, mutta tässä ei toimi kokonaisuus, mikä syö pehmosta aivan liikaa pois. Jos pehmo olisi normaalisti seisova tai istuva, olisi se yksi suosikkejani WEED-pehmoista. Nyt pehmo jää lähinnä oudoksi harvinaisuudeksi.

















Alkuperäinen Tokubetsuhan-julkaisun mainos, jossa Weed astetta söpömpi kuin lopullisessa pehmossa. Kuva: Maikan Hopeanuoliblogi