Haaste: Hyvä kiertämään

1. Kerro lyhyesti (tai pitkästi) viisi hyvää asiaa fandomista yleisesti.

2. Kerro, miten aiot parantaa omalta osaltasi fandomin ilmapiiriä jatkossa.

3. Kerro, mitä arvostat muissa faneissa.

- Tähdenlento Blogi 

1. Viisi hyvää asiaa

- Muut fanit

Miten paljon muista faneista, fanien käytöksestä, eriarvoistamisesta ja muusta puhutaankaan, on Ginga-piiri laaja. Millään muulla sarjalla ei ole Suomessa samanlaista pysyvää fanikuntaa, vaan useimmat fandomit kuolevat pois muutamassa vuodessa. Gingaan tulee jatkuvasti uusia faneja, minkä lisäksi vanhat fanit jaksavat löytää sarjasta aina jotain uutta ja pysyvät sen seuraajina vuosikymmeniä.

Ja fanit luovat fandomin. Ginga-fandom pysyy nykyisen kierron ansiosta tuoreena, mutta säilyttää myös paljon vanhaa tietoa.

- Avoimuus

Ginga-fanit ovat hyvin avoimia. Jos jollakulla on ongelma tai kysymys, saa siihen hyvin nopeasti vastauksen foorumeilta, joissa monilla jäsenillä huomattava osa vastauksista löytyy ihan selkärangasta. Ginga-piireissä on myös melko vähän pieniä sisäpiirejä, joihin on mahdoton päästä sisään. (Monesti tiiviit harrasteporukat mielletään sisäpiiriksi, vaikka näin ei ole.)

- Aktiivisuus

Monien muiden sarjojen fanit ovat monesti huomattavasti epäaktiivisempia kuin Ginga-fanit. Ginga-fandomissa on paljon erilaisia projekteja, faniryhmiä, miittejä ym. joista monet toimivat täysin aktiivisesti myös Kaksoissolan ulkopuolella eivätkä kaikki tukeudu KS:n kommunikoidakseen muiden fanien kanssa. Monissa muissa fandomeissa kaikki toiminta on rajoittunut yhden sivun ympärille, jonka kaatuminen johtaa usein lähes koko fandomin kuolemaan.

Aktiivisuuteen pitää myös lisätä se, miten paljon tietoa Ginga-fandomissa haalitaan, oli kyse sitten oheistuotteista, erilaisista julkaisuista tai Shounen Jumpin värisivuista. Mistään muusta sarjasta ei tunneta erilaisia julkaisuita niin hyvin kuin Gingasta.

Tämän lisäksi Ginga-fanit ovat aktiivisia myös suomijulkaisujen saralla: uusia sarjoja toivotaan aktiivisesti kustantajilta, mikä antaa mahdollisuuden myös tuntemattomampien sarjojen julkaisuun.

Ja aihetta hipoen.

- Waretuksen välttäminen

Mitä enemmän seuraan fandomia, sitä enemmän olen oppinut arvostamaan tätä. Ginga-fanit harvemmin lataavat animea tai mangaa netistä, vaan ostavat saatavilla olevia julkaisuista. Olen itse tästä kiitollinen sen vuoksi, että ilman tätä ominaisuutta Gingaa ei olisi koskaan käännetty suomeksi: kun GNG:n kääntämisestä suomeksi aikoinaan puhuttiin, oli waretuksen vähäisyys tärkeä osa kääntämisen syytä. Jos GNG-mangat oltaisiin ladattu netistä koreaksi ja/tai englanniksi, ei niitä olisi uskallettu kääntää suomeksi.

Monissa muissa fandomeissa minua ärsyttää se, miten sarjoja toivotaan suomeksi, mutta kun toivotun genren sarjoja ilmestyy, ei niitä osteta ja monet kehuskelevat lukevansa ne netistä englanniksi. Ja sitten ihmetellään, miksi tiettyjä sarjoja ei käännetä tai genrejä tehdään Japanissa hirveämmin...

- Vahvat persoonat

Vahvat persoonat johtavat usein riitelyyn, mutta ne eivät ole läheskään aina paha asia. Suurin osa parhaista keskusteluista lähtee käyntiin siitä, että ihmiset ovat täysin eri mieltä asioista ja uskaltavat ilmaista mielipiteensä. Ilman tällaisia keskusteluita ja pohdintoja Ginga-fandom olisi omalta osaltani jäänyt erittäin tylsäksi paikaksi.

2. Ilmapiirin parantaminen

Suurin asia, jonka voisin varmaan tehdä fandomin parantamiseksi, olisi olla kärsivällisempi ja neuvoa ihmisiä enemmän. Tämä ei ikävä kyllä tule tapahtumaan, koska no... En osaa tehdä sitä netissä. Kasvokkain aika hyvin, mutta netissä en niinkään ellen kykene ymmärtämään kirjoittajaa rivien välistä. Lisäksi minulla ei ole tähän aikaa, vaikka tahtoa olisikin. Joskus saatan miettiä sopivaa vastausta jollekulle viikonkin ja lopulta laitan vain "OK =)", vaikka sanottavaa olisi enemmänkin.

Koetan kuitenkin suhtautua itseeni kriittisemmin ja nähdä itseni muiden näkökulmasta, mitä olen jo toteuttanut Kaksoissolan palautekyselyiden kautta, joita on tarkoitus tehdä lisääkin tässä ajan myötä. Tarkoitus on myös jakaa Ginga-fandomin huomiota selkeästi muihinkin paikkoihin kuin KS:n, koska fandom on lopulta todella laaja ja sieltä löytyy useita eri fanituspisteitä, joista monet ansaitsisivat enemmän huomiota. Bloginurkka on tässä toiminut hyvin ja toivottavasti tätä saataisiin tästä vielä laajennettuakin.

3. Muut fanit
Minun täytyy sanoa, että pidän erityisesti nuorista faneista, joiden kasvua voi tarkkailla. Kaksoissolan puolella on monia, jotka ovat välillä olleet parikin kertaa banneilla käytöksestä johtuen, mutta jotka ovat sitten ajan myötä kasvaneet oikeisiin mittoihinsa.

Muissa faneissa arvostan sitä, että he uskaltavat tuoda oman mielipiteensä esille, mutta myös muuttaa sitä, jos uusia faktoja ilmenee.

Minulla on erittäin huono nimimuisti, joten tässä jää varmasti useampikin henkilö pois, mutta mainitsen pari minuun vaikutuksen tehnyttä fania.

- Nawulf

Nawulf on harmillisesti jäänyt monelta unholaan ja häntä muistellaan tavallisesti foorumeiden poistajana. Tämä on minusta sääli, sillä Nawulf teki urallaan paljon: hän loi aikuisille oman foorumin, aloitti nuorten foorumin uudestaan sen hajottua, on yksi Gingapedian isoimmista päivittäjistä, käänsi paljon hahmojen nimiä ym. suomeksi ja piti Hopeanuoli-kauppaa pystyssä useamman vuoden.

- Anttu

Anttu on melko uusia tulokkaita Ginga-fandomissa, mutta hän on tuonut siihen aivan uudenlaista energiaa. Antusta leviää koko ajan positiivinen fiilis kaikesta ja hän tuntuu pohjattoman kärsivälliseltä, kun puhutaan muista faneista ja vastaavasta. Hän on muutenkin erittäin pitkäjänteinen, minkä näkee esimerkiksi Hopeatiikeri-blogin pitämisessä.

- Kiatsu

Kiatsu on aina ollut minulle hieman outolintu, mutta hyvällä tavalla. Hän kirjoittaa aktiivisesti foorumille ja pitää blogia, mutta en ole koskaan saanut hänestä selkeää kuvaa muuten. Tämä johtuu osittain siitä, että Kiatsu on pysynyt pitkälti erossa kaikista tyhmistä riidoista, mitä foorumeilla on ollut. Ihan vaikuttava saavutus ottaen huomioon, miten kauan ja aktiivisesti hän on Kaksoissolassa ollut.

- Houndy

Houndya ei hirveästi Ginga-kirjoitusten parissa näe, mutta hän on monella tavalla Kaksoissolan selkäranka. En itse osaa/jaksa tehdä minkäänlaista koodausta, joten Houndy on se, joka tekee Kaksoissolaan kaikki uudistukset. Foorumin ulkoasu, uudet osastot, galleria, testit, bloginurkka ja muut päivitykset... Monet näistä päivityksistä olisi jäänyt kokonaan tekemättä, jos Houndy ei olisi ilmoittautunut vapaaehtoiseksi niitä tekemään.

- Äffä

Meillä kahdella on 70% samat mielipiteet asioista, mutta jostain syystä iskemme aina toistemme kurkkuihin, kun alamme keskustella asioista netissä. Lyön vetoa, että monet luulevat, että meillä on huonot välit tämän takia, vaikka niin ei ole. Äffä tahtoo ja jaksaa sopia aina kaikki riidat (en viittaa itseeni) sekä pyörittää isoa määrää muita aktiviteettejä.

Voitaisiinko Ginga-sarjoja kääntää muille kielille?

Ginga-sarjoja on käännetty vain suomeksi ja koreaksi. GNG (ja ilmeisesti osa WEED-mangasta) ilmestyi aikoinaan Kiinassa, mutta tuolloin kyse oli melko harvinaisesta piratoidusta mangasta eli käännökset ja mangat oli tehty ilman asianmukaisia lupia. Tämän lisäksi WEED-mangan kolme ensimmäistä osaa on käännetty englanniksi, mutta kustantaja ei jatkanut sarjaa, koska se ei menestynyt riittävän hyvin.

Voitaisiinko Ginga-sarjoja kuitenkin kääntää muille kielille?

Itse pidän englanninkielistä käännöstä erittäin epätodennäköisenä. Kymmenisen vuotta sitten WEED-mangaa uskallettiin kokeilla kääntää englanniksi, koska tuolloin mangabuumi oli kaikkein isoimmillaan jenkeissä. Harmillisesti tämä johti siihen, että markkinat ylikuumenivat (= myyntiin tuotiin mitä tahansa, mikä oli mangaa, joka johti siihen, että lukijat lopettivat jopa parempien sarjojen ostamisen) ja monet kustantajat joutuivat lopettamaan. Yksi näistä lopettaneista oli juuri WEED-mangaa kääntänyt ComicsOne.

Nykyisin sarjoja valitaan paljon tarkemmin ja harmillisesti mikään Ginga-sarjoista ei iske suoraan valtavirtayleisöön. Ginga-sarjoissa on esillä paljon koiriin kohdistuvaa väkivaltaa sekä koiratappeluita, jotka luovat melko oudon kontrastin piirrostyylille, sillä koirat ovat kuitenkin herttaisia ja söpöjä. Voisin uskoa, että Ginga voisi etenkin Amerikassa aiheuttaa paheksuntaa, koska siellä koiratappelut sekä niihin liittyvät eläinrääkkäystapaukset, ovat vakava ongelma, jonka kanssa eläinsuojelujärjestöt saavat jatkuvasti taistella. Vaikka erityisesti WEED-mangan sanoma on taisteluita vastustava, kuvaa se tappelemisen verissäpäin koirille normaaliksi toiminnaksi, mikä taas on usein koiratappeluita puolustavien tahojen peruste tappeluille.

Tämän lisäksi Gingan faniyhteisöt ovat erittäin pienet kansainvälisesti. Aktiivisia faneja toki on, mutta harmillisesti puhutaan useista kymmenistä tai korkeintaan sadasta fanista, kun englantikäännös vaatisi tuhansia.

Entäpä sitten Gingan kolme muuta lempimaata: Ruotsi, Tanska ja Norja? Olisiko käännös mahdollinen näille kielille?

Norjaa pidän itse todennäköisenä EI-tapauksena. Sen fanikunta on erittäin pientä (tai sitten eivät vain liiku netissä) ja Norjassa ei enää hirveämmin julkaista mangaa. Useita sarjoja on jätetty kesken eikä uusia ole julkaistu. Alan tapahtumia on joitakin.

Ruotsia ja Tanskaa taas voisin pitää mahdollisena. Ruotsissa on netissä aktiivisia anime-piirejä, coneja järjestetään reilusti enemmän kuin Suomessa - mutta mangaa ei enää käännetä ruotsiksi ja monet sarjoista lopetettiin kesken. Tanskan mangatilanne on itselleni hieman mysteeri: en äkkiseltään löytänyt hirveämmin tietoa tanskalaisista mangajulkaisuista, mutta Tanskassa järjestetään kuitenkin isoja, kansainvälisesti tunnettuja tapahtumia. Muistelisin, että One Piece -taidekirja painettiin yhteistyössä tanskalaisen kustantamon kanssa, mikä viittaisi siihen, että Tanskassa on aktiivista manga-toimintaa.

Mitä Gingan kääntäminen näille kahdelle kielelle vaatisi?

Paljon työtä fanien osalta. Fanien pitäisi aktivoida faneja sekä todistaa kustantajille, että maissa on paljon aktiivisia sarjan harrastajia ja/tai monet harrastajat sekä ulkopuoliset olisivat kiinnostuneet ostamaan Gingaa sen nostalgisuuden takia. Käytännössä tämä vaatisi nopeaa ja aggressiivista toimintaa, jota pitäisi toteuttaa sekä netissä että tapahtumissa ihmisten huomion saamiseksi. Huomion saaminen onnistuisi monella eri tavalla: miittien järjestäminen, addressit, cosplayt, roolipelit, aktiiviset foorumit... Nämä asiat, mitä Suomesta löytyy tällä hetkellä. Yksi tärkeä asia olisi fanien oma kokoontumispiste, joka olisi helposti löydettävissä. Tällaisena voisi toimia foorumin lisäksi ihan vain Hopeanuoli.comin kaltainen sivusto, josta löytyisi paljon Ginga-tietoa.

Jos Ruotsista ja Tanskasta löytyisi faneja, jotka jatkaisivat ja taitaisivat panostaa asiaan ja saisivat kustantajan kiinnostumaan sarjasta, ei käännöksen tekeminen vaatisi samanlaista työtä kuin Suomessa aikoinaan. Suomen Punainen Jättiläinen & Sangatsu Manga ovat osa Tammea, joka on taas osa Bonniers-kustannusta - joka toimii myös Norjassa ja Ruotsissa. Norjan ja Ruotsin kustantajien ei tarvitsisi nähdä suurta vaivaa oikeuksien etsimiseen, materiaalien skannaamiseen ym. vaan paljon materiaalia voitaisiin saada suoraan Suomesta.

Itse olen sitä mieltä, että pallo on tässä tilanteessa fanien käsissä. Gingan kaltainen vanha sarja on kustantajille aina isompi riski kuin uusi ja selkeästi suosittu, joten fanien täytyisi itse tehdä paljon töitä Gingan kääntämisen eteen. Aina on olemassa riski, että isollakaan yrityksellä ei saa tuloksia aikaan, mutta vain odottamalla ei Gingaa varmasti muilla kielillä nähdä.

Jotain muuta: Kotia kohti - Uskomaton seikkailu

Jotain muuta -osastolla on tarkoitus esitellä muita manga/anime/piirroselokuvia/kirjoja/jne, jotka voisivat kiinnostaa Ginga-harrastajaa. Pääpaino on eläinaiheisissa teoksissa.

Kotia kohti - Uskomaton seikkailu (Homeward Bound)

Tekijä:  Sheila Burnford (alkuperäinen kirja), Duwayne Dunham (ohjaus)
Osia: 1
Arvosteluun katsottu: 1

Kultainennoutaja Jalo, amerikanbulldoggi Hans ja tiibettiläiskissa Sissi jätetään omistajaperheen työmatkan ajaksi hoitoon ystävän maatilalle. Lemmikit kuitenkin huolestuvat omistajiensa katoamisesta ja karkaavat lähtien kulkemaan yli Kalifornian vuoriston päästäkseen takaisin kotiin.

Kotia kohti on kauniisti toteutettu eläinelokuva. Toisin kuin monet muut saman genren vastaavat, tämä ei sorru siihen, että ihmisten draamat olisivat pääroolissa, vaan se keskittyy suosiolla Jaloon, Hansiin ja Sissiin. Ihmishahmoilla on avioerokriisi käynnissä, mutta se on tarinassa minimaalisessa osassa.

Elokuvan toteutus on erittäin toimiva. Toisin kuin monet nykyiset, se ei sorru laittamaan eläinten leukoja liikkumaan puheen tahdissa, vaan puhe tapahtuu ihan koirien ja kissan elekielen kautta. Tämä tekee elokuvasta heti vakuuttavamman koirista kiinnostuneille, koska eläinten reaktiot ovat aitoja ja niiden ilmeikkyyttä on mukava seurata. Monia kohtauksia on selvästi tehty myös vahingossa, kun eläinnäyttelijät ovat vain inspiroineet esiintymistään.

Käsikirjoitus ja ohjaus ovat onnistuneet hyvin, minkä ansiosta elokuvasta jaksavat nauttia niin lapset kuin aikuisetkin. Toimintaa ja tunnelmaa on paljon, mutta rauhallisiakin kohtauksia on eikä aika ole kuluttanut elokuvaa, vaikka sillä ikää onkin. Suomidubit ovat erittäin hyvin onnistuneet eläinten kohdalla, ihmisten äänet jättävät hieman toivomisen varaa.

Kokonaisuudessaan ehdottomasti yksi parhaita eläinaiheisia elokuvia.

Suomenkieliset DVD-julkaisut on pitkälti myyty loppuun, mutta elokuvasta saa ostettua vielä ruotsi-painosta, jossa on suomenkieliset äänet. Tällöin hakusanana kannattaa käyttää englanninkielistä nimeä (Homeward Bound).

Pahisten kohtalot

Vihollisten kohtaloista on ollut viime aikoina puhetta blogeissa, joten päätinpä itsekin hypätä sekaan. Itse olen nimittäin kiinnittänyt huomiota siihen, miten vähän Gingassa tapetaan pahiksia.

Lyhyt katsaus: GNG:n puolella pahiksista tapetaan vain karhut ja Juga. Muuten pahikset käytännössä kuolevat muista syistä: Kurojaki tekee itsemurhan, Sniper selviää hengissä, Hyena vaihtaa puolta, monien susien kohtalo jää epäselväksi tai ne tappaa joku toinen susi ja itse pääpahis Gaia kuolee tulivuorenpurkaukseen, ei hyvisten hampaissa.

GDW:ssä tapetaan villisika ja Sniper. Blue jää rekan alle, Kamakiri tekee itsemurhan, monet koirista vaihtavat puolta, ihminen ampuu Hougenin ja myöhemmissä osissa pahiksia esim. hukkuu. Orionissa joitakin pikkupahiksia kuolee taisteluissa, mutta pääpahiksen kohtaloksi ei koidu Ouun joukkojen hyökkäys.

Miksi niin harva Gingan pahiksista kohtaa loppunsa hyvisten hampaissa?

Arvelisin tärkeäksi syyksi Takahashin tahdon kirjoittaa moraalisia tarinoita, joissa elämän kunnioittaminen on tärkeää. Weed ja Gin ovatkin tässä malliesimerkkejä ja ne antavat kaikille toisen mahdollisuuden. Lopulta kovin moni pahis ei ole kieltäytynyt tästä mahdollisuudesta, vaan suurin osa on vaihtanut puolta tai paennut/tappanut itsensä. Tämän lisäksi kukaan lauman sisälläkään ei voi toimia teloittajana: Jeromen erottaminen laumasta todistaa sen.

Monissa muissa sarjoissa hyvikset toteuttavat "ei saa tappaa" -politiikkaa, mutta joutuvat kuitenkin lopulta tappamaan vihollisiaan. Joskus tällainen moraalinen ongelma jätetään täysin käsittelemättä tai vaihtoehtoisesti sarjan tekijä tahtoisi lopettaa sarjan siihen. Esimerkiksi Dragon Ball -mangassa kun Goku tappaa aikuisena (ja tietoisesti) ensimmäisen vihollisensa, aikoi Toriyama päättää sarjan tähän. Tuolloin Goku olisi kuollut heti surman tehtyään eikä enää herännyt henkiin. Markkinavoimat kuitenkin puhuivat ja DB jatkui.

Fullmetal Alchemist on GDW:n ohella yksi sarja, joka käsittelee myös tappamisen ongelmaa ja sarjan päähenkilö Edward ei tapa koskaan ketään ihmistä. Kun hänen moraaliaan koetellaan, on vastaus selvä: "Minulla on sisua olla tappamatta."

Jos sarjan päähenkilö tappaa vihollisen, vie se oitis henkilöltä viattomuuden ja myös luotettavuutta, jos henkilö on aiemmin yrittänyt antaa kaikille uuden mahdollisuuden tai pyrkinyt vaikuttamaan näiden mielipiteisiin. Itselleni tällainen huonosti toteutettu tilanne tuli vastaan Narutossa. Naruto haavoitti vihollistaan kuolettavasti ja kun pahis oli puolikuolleena maassa, Kakashi lopetti vihollisen eikä Naruto kommentoinut asiaa mitenkään. Tätä ennen Naruto oli tahtonut ymmärtää muita ihmisiä ja saanut rajujakin hakkauksia sen vuoksi, että tahtoi antaa esimerkiksi Sasukelle anteeksi. Monien pahisten kuolemaa Naruto myös suri, mutta tätä itse kuolettavasti haavoittamaansa pahista Naruto ei jäänyt suremaan.

Weedissä hieman samanlainen tilanne tuli Hougenin kuollessa, mutta Weed ei lopulta voinut vaikuttaa entisen poliisin tekoihin, koska Ginga-maailmassa ihmiset ovat selvästi koirien yläpuolella.

Tämä johtaa tarinallisesti monesti ongelmakohtiin, koska seikkailutarinat vaativat useimmiten dramaattisen lopun ja tällaista on hankala tehdä ilman pahiksen kuolemaa. Takahashi on kuitenkin keksinyt useita erilaisia keinoja, jolla hyvikset säilyttävät moraalinsa ja pahikset pääsevät hengestään ilman, että tarina latistuisi merkittävästi. Kuinka kauan Takahashi kuitenkin pystyy pitämään sarjansa hyvikset niin moraalisina, etteivät pahikset kuole hyvisten hampaissa? WEED-mangan kantavana teemana on kuitenkin moraali ja anteeksiantaminen. Voisiko Takahashin aloittama uusi manga, Ginga Densetsu Akame, olla myös uuden tyylin kokeilemista tällä saralla eli uutena tärkeimpänä hyveenä voisi olla uskollisuus anteeksiannon sijaan eikä elämän kunnioittaminen olisi niin tärkellä sijalla?

Kilpailu - Runoilua

Teksti päivitetty.

Lupasin jonkin aikaa sitten, että kun blogillani on 50 seuraajaa, järjestän Ginga-aiheisen kilpailun, joten annetaanpa palaa~

Kilpailun aiheena on Ginga-aiheinen runo ja teemana hahmo! Toisin sanoen kirjoita runo,  joka keskittyy kuvaamaan yhtä (tai useampaa) hahmoa. Runo voi olla omistettu Rikille, kertoa Hougenista, hehkuttaa Johnia, olla Sakuran viesti Ginille... Mitä vain mielikuvitus sallii!

Muistakaa myös, että runous on laaja ala eikä pääty vain loppu- ja alkusointuihin tai kalevalaiseen runomittaan, vaan moderni runo voi olla vain tajunnanvirtaa tai tekstin muodostama kuva.

Kilpailu päättyy 1. tammikuuta 2015 tai kun mukana on vähintään 30 kilpailijaa. Jos osallistujia on alle 30, tullaan aikarajaa jatkamaan.

Runot voi lähettää osoitteeseen uru@kaksoissola.net ja laita otsikoksi "Runokilpailu". Kilpailuun voi osallistua yhteensä kolmella runolla/per henkilö. Yhden runon maksimipituus on A4, fonttikoolla 12 kirjoitettuna.

Jos tahdot, voit mainita osallistumisen mukana ikäsi, koska tahdon huomioida kisassa myös nuoremmat osallistujat. Kisaan voi osallistua kuka tahansa eli ei tarvitse olla blogin seuraaja tms. osallistuakseen.

Voittajarunot julkaistaan Kaksoissolassa sekä tässä blogissa.

Ginga-runokisan palkinnot

Voittajia valitaan kolme ja jokainen saa valita vuorollaan yhden alla olevista paketeista. Eli kisassa ensimmäiseksi tullut valitsee viidestä setistä yhden, toinen neljästä ja kolmas kolmesta erilaisesta. Yli jääneet palkinnot jäävät odottamaan seuraavaa kilpailua varten.

T-paidat ovat Takahashin henkilökohtaisesti lahjoittamia.

Settejä ei voi sekoittaa keskenään eikä palkintoja ottaa rahana. Tuotteet lähetetään postitse voittajille.

1. setti
Gin vs. Akakabuto t-paita (L-koko)

2. setti
Gin, Smith & Chuutora t-paita (L-koko)

3. setti
Takahashin Animecon-vierailun kunniaksi painettu juliste, koko A3. Kuvassa mangan 12 kansi.

4. setti
Ginga Nagareboshi Gin 1 Special Edition, jossa Takahashin nimikirjoitus ja WEED Gaiden suomeksi.

5. setti
Takahashin nimikirjoitus ja Sankaritarinat 1 & 2 suomeksi.

Ginga Densetsu Akame - Odotuksia ja pohdintaa

Ginga Densetsu Akamea on nyt ilmestynyt 6 lukua, mutta on myönnettävä, että olen itse tutustunut vain ensimmäiseen sekä kasaan juoruja. Manga Gorakun ostaminen houkuttaisi, mutta postikuluineen yhden luvun hinnaksi tulisi 15 euroa, joten jään itse odottamaan syyskuuhun, jolloin ensimmäinen pokkari ilmestyy.

GDA on aiheuttanut nyt jo monia hämmennyksiä. Tarinan oletettiin alkavan suoraan Akamen tarinasta, mikä aiheutti rajuja sekaannuksia: monet ärsyyntyivät siitä, miksi Akame on ihmisten kasvattama ja itse muiden joukossa mietin, mitä ninjat puuhailivat 1970-luvulla...

Nyt GDA:n juoneen on saatu jo aavistus selvennystä. Tarina kertoo Akamen esi-isästä, Hakutakasta, ja asettuu vuoteen 1579.

Hakutaka on ainoa valkea koiranpentu Kotobukin ja Oozarun viisipäisessä pentuessa. Koirien omistaja, Kihee Itoo, aikoo lopettaa vastasyntyneen pennun, koska valkea väri on huono shinobi-koiralle: koiria käytetään eniten öisissä taisteluissa, jolloin valkeat koirat erottuvat kaikkein helpoiten. Kiheen nuorin poika, Taichi, suostuttelee kuitenkin isänsä säästämään valkean pennun ja lupaa huolehtia siitä.

Samaan aikaan Oozaru, pentueen isä, kohtaa partioretkellä Kouga-koiran, joka koettaa paeta omien joukkojensa luota. Kouga, nimeltään Sadamitsu, kertoo Oozarulle, että Kougat aikovat pettää Igat ja Oda Nobunaga aikoo hyökätä Igojen kimppuun.

Toisin kuin Gamussa koirat ja ihmiset eivät pysty puhumaan keskenään, mutta koirat ymmärtävät ihmisten puhetta lähes täydellisesti ja ihmiset osaavat tulkita koiriensa käytöstä paljon normaalia paremmin. Esimerkiksi Kihee kieltää Taichia kertomasta Oozarun kuullen, että hän suunnitteli jättävänsä Hakutakan kuolemaan ja Ryoojun (yksi shinobeista) lähtee ylimääräiselle partiokierrokselle, koska Oozaru vaikuttaa huolestuneelta, minkä ansiosta myös ihmiset saavat tietää Oda Nobunagan hyökkäyssuunnitelmasta.

Tällä hetkellä vaikuttaa ilmeiseltä, että Akamen ilmestymistä tarinaan saadaan odottaa vielä kauan. Hakutaka, joka esiteltiin tarinaan hyvin samalla tavalla kuin Gin, on vasta pieni pentu, joten sen varttumista täytyy odottaa ennen kuin se pystyy ottamaan roolinsa tarinassa. Tarinassa on muutenkin esitelty paljon hahmoja, minkä vuoksi on oletettavaa, ettei niitä jätetä heti pois kertomuksesta. Hahmojen huomattava määrä viittaisi myös siihen, että tarinasta olisi tulossa melko pitkä: lyhyissä tarinoissaan Takahashi on aina pitänyt hahmokaartin pienenä.

Itse odotan mielenkiinnolla, tuleeko tarina liittämään mukaan myös Takahashin aiemmin kirjoittaman Ganin-lyhyttarinan, joka kertoi myös Akamen esi-isistä. Kyseisessä tarinassa Oda Nobunaga oli myös vihollisena, joten en pitäisi tätä mahdottomana juonikuviona. (Oda Nobunaga on oikeasti olemassaollut henkilö, joka on useimmissa tarinoissa mukana pahiksena.)

Eräs asia, mistä monet lukijat ovat olleet huolissaan, pohdituttaa minuakin: milloin tarina alkaa keskittyä Akameen ja Kurojakiin? Vai alkaako se keskittyä siihen ollenkaan?

Tässä olen itse kahden vaiheilla. Pidän nykyisestä tarinasta sekä keskittymisestä hieman erilaiseen osaan Ginga-maailmasta enkä varsinaisesti kaipaa Akamea mukaan tarinaan. Toisaalta, tahtoisin ehdottomasti tietää lisää Kouga-koirista sekä Kurojakista. Gingan puolella olisi kuitenkin paljon, paljon nippelitietoa selvittämättä näistä hahmoista. Mikä ajoi Kurojakin tekemään joukoistaan kannibalisteja? Missä vaiheessa sota kääntyi Kougien eduksi? Keitä olivat Kurojakin ja Akamen puolisot? Oliko Chibillä sisaruksia? Millaisia olivat Akamen pennut ja milloin Akame päätti luopua niistä? Miksi Kurojaki vihaa ihmisiä? Millaisia olivat Akamen ja Kurojakin vanhemmat?

Oma suosikkitoiveeni olisi sukupolvittain etenevä tarina, joka lähestyisi pikkuhiljaa Akamen ja Kurojakin aikakautta. Jokaista sukupolvea ei tarvitsisi käydä läpi (Ginga-koirienkin iällä mitattuna 400 vuoteen saataisiin 20 koirasukupolvea!), mutta 3-4 tarinaa ennen GNG:n alkuun siirtymistä olisivat hienoja seurata. Tällaisessa kokonaisuudessa ehdittäisiin seurata hyvin erilaisia hahmoja sekä sodankäynnin kehittymistä ja taistelun aaltoilua.

Entäs sitten fanien eniten pelkäämä vaihtoehto eli manga päättyy töksähtäen kuten Ginga Densetsu Riki ja Akamea eikä Kurojakia edes mainita tarinassa?

Harmillisesti pidän tätä itse aivan mahdollisena. Takahashi ei ole varsinaisesti koskaan sanonut tahtovansa kertoa lisää Akamesta, vaan Igojen historiasta. Kurojaki ja Akame kansikuvissa olisivat tällöin juuri sitä, miksi niitä on sanottukin: mainoksia houkuttamassa Ginga-lukijoita uuden sarjan pariin. Eihän Gin ole kovin suuressa roolissa GDW:ssä tai Weed puolestaan Orionissa.

Toivon kovasti, että tarina tulee jatkumaan vielä paljon Hakutakan kertomuksen jälkeenkin, mutta sitä on tässä vaiheessa mahdoton tietää. Sen vuoksi aion itse lukea GDA:ta ajatellen sitä uutena tarinakokonaisuutena, koska ajankohdan vaihtumisen odottaminen vie vain pois varsinaiselta tarinalta. Jos juoni myöhemmin keskittyy Akameen ja Kurojakiin, on se vain superbonusta kertomukseen.

Fanit kritisoimassa ja fanien kritisoimisesta, osa 2

Kun fanit kritisoivat asioita, on eräs piste, mihin Ginga-mangan kanssa ei ole vielä menty: Takahashin tekemien päätösten kieltäminen.

Tätä esiintyy useissa eri fandomeissa. Kaikki Harry Potter -fanit eivät hyväksy sitä, että Dumbledore on homo, koska asiasta ei ollut mitään isoja todisteita kirjoissa, vaan kyse on Rowlingin myöhemmin tekemästä ilmoituksesta. Monet Star Wars -fanit tahtovat kieltää tai unohtaa monia Lucasin päätöksiä: Midiclorianit lienevät etunenässä, ellei koko sarjan muuttamista lapselliseksi lasketa. Doctor Who -yhteisö on vielä ongelmallisempi: tätä tv-sarjaa on tekemässä satoja eri ihmisiä, jolloin joitakin juonikuvioita tiputetaan automaattisesti pois, jos ne eivät saa suosiota. Jotakin saatetaan tuoda sarjaan vain oheistuotteiden tekemisestä: räikein esimerkki lienevät eriväriset Dalekit, joita nähtiin vain yhdessä jaksossa, mutta joista on tehty kymmeniä erilaisia oheistuotteita.

Ginga-sarjat ovat muutaman kerran koukanneet tällaisella kieltoreaktion aiheuttamalla alueella, mutta isoja reaktioita ei ole vielä faneilta tullut. Ehkä isoin kokonaisuus, joka tahdotaan unohtaa, on susisaaga, josta Takahashi itsekään ei pitänyt, vaan joka oli kustantajan idea.

Pienempiä tapauksia on silloin tällöin nähty. WEED-mangassa apinat aiheuttivat ison ei-reaktion, kun ilmestyivät ensi kertaa Japanissa, mutta nyt suomimangan ilmestyttyä niihin on ryhdytty suhtautumaan suopeammin. Se, että monet hahmot saivat pentuja WEED-mangan loppupuolella, ei erikoista kyllä aiheuttanut suurempia pettymyksiä, vaikka usein fanit vastustavat hahmojen vakiintumista puolisoiden kanssa.

Orionissa kieltoreaktioita on tullut enemmän. Kun Tesshin opetti tavallisille rivikoirille Battougan, älähtivät monet fanit. Masamunen huivi ärsytti monia. Tenkan hypnoottiset kyvyt ja kyky tappaa katseellaan saivat paljon negatiivista palautetta. Joihinkin asioihin on reagoitu: rivikoirat tekemässä Battougaa nähdään vain kerran ja Takahashi itse sanoi, että Tenkan voimat löivät hieman yli.

Ginga Densetsu Akamen alkaessa ilmestyä tuli innostuksen sekaan myös kritiikkiä: Ginga Densetsu oli mielletty enemmän karhukoirien omaksi nimeksi, joten se tuntui hieman erikoiselta Akameen yhdistettynä. Eniten häiriöitä aiheutti kuitenkin se, että jo tarinan alku romutti monta vanhaa uskomusta Iga-koirista. Igat olivat lemmikki/metsästyskoiria eivätkä ne olleet eläneet vuosisatoja ilman ihmisiä. GNG-mangassa asia on ilmaistu niin, että Igojen varsinaisesta menneisyydestä ei saa hirveästi selkoa: ihmiset ovat voineet kuolla sata tai viisi vuotta sitten.

Erityisesti Orionissa on näkynyt sitä, että Takahashi ei ole suoraan tarinansa herra: lukijoiden mielipiteet saattavat aiheuttaa monenlaisen elementin käyttämättä jättämisen, esimerkkinä Tenkan voimat ja -ilmeisesti- rivikoirien Battouga.

Missä vaiheessa faneilla on oikeus alkaa "kapinoida" sarjan tekijää vastaan ja alkaa tahallisesti unohtaa tai kieltää epämieluisia juonikuvioita? Kannattaako kirjailijan, mangakan tai ohjaajan edes kuunnella faniensa mielipiteitä, jos se johtaa suunnitellun tarinan rajuun muokkaamiseen tai suoranaiseen sensurointiin? Vai kuuluuko tarinan luojan kuunnella aina myös fanien mielipiteitä? Itse voisin olettaa, että tapa, millä Takahashin sarjoissa ei enää kuole hahmoja (vertaa GNG), johtuu osittain siitä, ettei hän tahdo suututtaa lukijoitaan tappamalla suosittuja hahmoja. Joitakin ideoita on myös luotu tai poistettu ulkopuolisten toimesta.

Tärkeänä asiana tässä on myös se, missä vaiheessa fani on yhä fani. Voitko olla aktiivinen fani, vaikka vihaisit (tai et pitäisi/seuraisi) tekijän tuotantoa? Tai paremminkin: miten kauan sarja, joka on menettänyt suurimman hohtonsa lukijan silmissä, jaksaa kiinnostaa lukijaa, niin että tämän voi luokitella faniksi? Ja voiko sarjan tekijä rikkoa luomansa maailman sääntöjä niin paljon, ettei fanien tarvitse enää hyväksyä sitä?

Itselleni tämä on hankala paikka, koska jotkin Orionin juonikuviot eivät ole itseäni viehättäneet, mutta koska olen tavannut Takahashin, hän tuntuu paljon läheisemmältä ja negatiivisia asioita on jotenkin hankala edes myöntää. Se tuntuu jonkinasteiselta henkilökohtaiselta loukkaukselta henkilöä vastaan, joka on luonut koko Ginga-maailman ja käyttänyt sen tekemiseen vuosikymmeniä. Moni taiteilija on tällaisessa tilanteessa jo täysin kyllästynyt sarjaansa eikä suostu jatkamaan sitä, mutta Takahashi on yhä kiinnostunut Gingasta ja aloitti GDA:nkin, joka hänellä on ilmeisesti ollut ajatuksissa jo useita vuosia. Pitäisikö tällaisesta sarjalle omistautumisesta olla iloisia vai heittää kirves kaivoon, kuten monet Dragonlancen lukijat tekivät sarjan jatkuessa ja jatkuessa?