Pohdintaa Jeromen ja Lydian pennuista, osa 2

Kirjoitin TLW:n alkaessa pohdintaa Jeromen ja Lydian pennuista ja nyt, kun TLW on päättynyt Japanissa ja tärkeimpiä kohtauksia on käännetty suomeksi, voidaan pentuja tarkastella uudestaan.

Pentuja on kuusi ja niistä neljä on uroksia, kaksi narttuja.

Lenov - uros
Tila: Kuollut, Monsoonin alaiset tappoivat sen.
Lenov ei ole nimi tai ei ainakaan paljon käytetty nimi. On todennäköistä, että Takahashi on valinnut sen vahingossa, koska se on venäläistyylisen kuuloinen.

Lenov mainitaan useita kertoja Lydian pojaksi kertojan toimesta.

Akira - narttu

Tila: Kuollut, hyökkäsi Monsoonin alaisen kimppuun.
Akira on alunperin naisen nimi, mutta sitä käytetään nykyisin paljon myös miehen nimenä.

Akiraa kutsutaan pennuksi (kertoja) tai lapseksi (Cross) yhdessä Tetsuon kanssa. Lydia viittaa kolmeen kuolleeseen lapsina ja pikkuisina.

Tetsuo - uros

Tila: Kuollut, hyökkäsi Monsoonin alaisen kimppuun.

Tetsuo on miehen nimi.

Tetsuota kutsutaan pennuksi (kertoja) tai lapseksi (Cross) yhdessä Akiran kanssa. Lydia viittaa kolmeen kuolleeseen lapsina ja pikkuisina.

Maru, Sunny ja Tonov ovat sitten hankalampi tapaus.

Maru on japanilainen nimi, jota voidaan käyttää sekä tyttöjen että poikien nimenä.

Sunny on länsimainen nimi, jota voidaan käyttää sekä tyttöjen että poikien nimenä.

Tonov on esimerkiksi bulgariassa käytettävä sukunimi.

Johtopäätelmä

Koska Akiraa ja Tetsuota ei kutsuta missään vaiheessa veljiksi, siskoiksi, tyttäriksi, pojiksi ym. vaan pennuiksi ja lapsiksi, voidaan tästä päätellä, että todennäköisesti toinen niistä oli narttu ja toinen uros. Lisäksi mangassa mainitaan, että niiden veri roiskui sisarusten päälle eli ei veljien, mistä päätellen jäljelle jääneessä kolmikossa on yksi naaras ja kaksi urosta. Tavallisesti kertoja mainitsee, jos joukossa on vain uroksia tai narttuja. Esimerkiksi Hiro ei peräänny, koska se ei voi karttaa taistelua poikiensa nähden.

Olen itse merkinnyt Akiran nartuksi, koska Akira on myös naisen nimi, kun taas Tetsuo on vain miehen nimi. Lenov on taas hyvin selvästi todettu urokseksi.


Nämä kaikki tiedot ovat The Last Wars -pokkarista 1, joten voidaan olettaa, että ne ovat todenmukaisimmat tiedot, mitä pennuista on, koska tietoja ei ole ripoteltu useisiin eri pokkareihin tai sarjoihin.

Myöhempien pokkareiden tiedot

Osassa 2 Maruun ja Sunnyyn viitataan vain niiden nimillä, ei pentuina, poikina jne. Myöhemmin niitä kutsutaan taas pennuiksi. Osassa neljä Cross kutsuu Marua ja Sunnya isoiksi pojiksi ja myöhemmin pelkästään pojiksi. Jerome kutsuu niitä uroiksi.

Akamen pois johdattaman ryhmän pentuihin viitataan nuorina.

Tästä voitaisiin päätellä, että Tonov on pennuista narttu, koska se on ainoa, josta ei ole sanottu mitään suoraa. Myös jotkut korealaiset lukijat tuntuvat pitävän Tonovia narttuna. Ikävä kyllä myös se, että Tonov kirjoitettiin pois tarinasta, viittaisi siihen, että se on narttu. Takahashi tunnetusti kirjoittaa naishahmot pois tarinasta: Bella, Minnie, Koyuki ja jossain määrin Cross jäävät helposti syrjään.

Tonovin puhetyyli kuitenkin viittaisi siihen, että se on uros: japaninkielisessä versiossa se käyttää itsestään sanaa "ore", joka on hyvin miehekäs tapa puhua. Yksi harmillinen vaihtoehto on siis myös se, että Takahashi unohti kuinka oli pennut jakanut alussa ja meni sitten eteenpäin fiilispohjalta. On tietysti myös mahdollista, että isoveljien ympäröimä pentu olisi oppinut käyttämään itsestään miehekkäämpää puhetapaa, mutta Takahashi ei ole koskaan ennen tehnyt näin naishahmojen kanssa, vaan naishahmot puhuvat naisellisesti.


Todennäköisintä siis lienee, että Takahashi unohti Tonovin olevan narttu. Lenov mainitaan useaan kertaan urokseksi ja Tetsuo on japanilainen miehen nimi, joten ei voida olettaa, että Takahashi olisi nimennyt sen vahingossa väärin. Sunnysta ja Marusta puhutaan taas usein Jeromen poikina. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis Tonov.

Mokailua...

Harmillista kyllä tämä ei ole edes ensimmäinen kerta, kun tällaista mokailua tapahtuu. Orion-mangassa mainitaan, että osa Lydian ja Jeromen pennuista kuoli. Kuolemasta kerrottiin kertojan kautta, joten silloin ei voida olettaa, että kyse olisi hahmojen tekemästä erehdyksestä.

Noah-mangassa taas Hiron ja Reikan pennut esiteltiin nimeltä ja niistä yksi oli nimeltään Akahime eli punainen prinsessa. Tämä herätti ihmetystä, koska pennuista on aina puhuttu poikina ja Akahime on vain liian naisellinen nimi urokselle. Korjaus tapahtuikin jo seuraavassa osassa, kun Akahimen nimeksi korjattiin Kouta. Nimimoka oli kävi myös toiselle pennulle, joka esiintyi ensin väärällä nimellä: Shirojirou nimettiin uudestaan Jiroumaruksi.

Gingan isähahmot

Gingan yksi läpi kantavia teemoja on isän ja pojan suhde. Sarjasta löytyykin paljon erilaisia isiä, jopa paljon enemmän kuin äitejä. Millaisia isä-hahmoja Gingasta löytyy ja mikä voi olla Ginga-hahmojen isien taustana?

Biologiset vanhemmat: Chuutora, Riki, Shiro

Osalla hahmoista isän rooli jää niillä hyvin pieneksi: ne saavat pentuja, mutta ne eivät vaikuta niiden elämään. Selkeimmät tällaiset hahmot ovat Riki ja Shiro, jotka lemmikkeinä eivät hirveästi omasta lisääntymisestään päättäneet. Ne kohtaavat pentunsa myöhemmin, mutta eivät muista tai tunnista niitä. Kun ne tunnistavat pentunsa, on käynnissä taistelutilanne, jonka vuoksi ne eivät ehdi hirveästi osoittaa tunteita pentujaan kohtaan.

Laitoin Chuutoran tähän ryhmään, koska sen suhtautumista pentuihin ei tiedetä.

 Opettajat: Gin, Joe, Kurotora, Kyoshiro, Riki, Reima, Terumune

Opettaja-isät eivät suhtaudu pentuihinsa niinkään pentuina, vaan oppilaina. Pennun tehtävänä on oppia ja periä isänsä mantteli eikä suhteessa ole tilaa tunteilulle. Raain esimerkki lienee Terumune, joka iski poikansa Masamunen kerran toisensa jälkeen alas kalliolta selventämättä oppitunnin tarkoitusta pennulle.

Kyoshirolla ei koskaan ollut biologisia pentuja, mutta sen lauma koostui myös pienistä pennuista, joita se kasvatti aikuisiksi.

Gin on pitkälti opettaja-isä: vaikka se kaipasi Weediä ja tahtoi etsiä poikansa, lopulta Gin piti tärkeämpänä Ouun tilanteen ratkaisemista kuin oman poikansa henkeä. Hyvänä puolena tämä näkyy taas Yukimuran kohtaamisessa: kun Yukimura kutsuu isäänsä, ei Gin asetu Saheijin tielle, vaan käskee tämän menemään Yukimuran luokse, vaikka näin Gin menetti ainoan mahdollisuutensa puhua poikansa kanssa.

Väkivaltaiset: Joe, Kamakiri, Kyoshiro, Kyoshiron isä, Terun isä, Terumune

Väkivaltaisissa isissä väkivalta on niiden huomiota herättävin piirre. Ne eivät varsinaisesti opettaneet pentujaan, vaan purkivat niihin sekä puolisoonsa vihaansa ja turhautumistaan. Monet pennut oppivat tästä vastaamaan kaikkeen vain väkivallalla.

On sinällään erikoista, että väkivaltaisia isiä on myös hyvien hahmojen puolella. Erikoisin lienee Kyoshiro, joka The Last Warsin puolella teloo Orionia jatkuvasti, kun ei saa pentua muuten kuriin.

Unohtavat: Akame, Ben, Gin

Nämä ovat niitä hahmoja, joilla on pentuja ja jotka tuntuvat usein unohtavan, että heillä lapsia edes onkaan. Kohdatessaan pentujaan isät eivät näytä tunteitaan tai edes reagoi pentuihin. Akame vei omat pentunsa turvaan ihmisten luo, mutta ei pitänyt niihin yhteyttä eikä myöskään suuremmin reagoinut, kun sai selville lapsenlapsistaan.

Ben ei ole ihmetellyt vuosia kadoksissa olleen poikansa palaamista, mutta on tietysti myönnettävä, että Benillä oli dementia. Gin taas suhtautuu Weediin lämpimästi, mutta jättää Joen hyvin vähälle huomiolle puhumattakaan tietysti Joen pennusta...

Traagiset: Izou, Jerome, Kisaragi

Tiedätkö, miksi näillä hahmoilla oli perheet? Jotta ne kuolisivat. Kisaragin pennut ja Izoun veljet ovat Ginga-maailmassa kuolonuhreina niin usein, että se menee välillä jopa koomiseksi. Näiden hahmojen pentujen isoimpana tehtävänä on kuolla dramaattisesti eikä niillä ole muuta merkitystä tarinassa. Tähän onkin varauduttu kunnolla, sillä Kisaragilla on lähes 20 poikaa.

Jeromen pennut kuolivat jopa kahdesti: ensin Orionissa -jossa niiden kuolema unohdettiin- ja sitten Last Warsissa. Perheen kuollessa Jerome suri ja perhe oli sille tärkeimpiä asioita maailmassa. Tästä huolimatta Jeromen ei koskaan nähty viettävän aikaa perheensä kanssa. Ei edes sen jälkeen, kun perheestä oli enää muutamia jäseniä jäljellä.

Huolehtivat: Billy, Hiro, Kurojaki, Kurotora, Moss, Saheiji

Näiden hahmojen yksi selkeä tavoite elämässä on pennuista huolehtiminen. Ne käyttävät aikaa saadakseen pennuille ruokaa, opettavat niitä, taistelevat puolustaakseen ja ihan vain ovat olemassa pentujen elämässä.

Ehkä yllättävin hahmo tässä listassa on Kurojaki, joka oli pahuudestaan huolimatta isä Tesshinille. Se huolehti pennusta, taisteli sen puolesta ja oli hetken aikaa myös valmis jatkamaan elämäänsä sen vuoksi. Mangassa Kurojaki ottaa Chibin mukaansa, mutta jättää sen vähän ajan kuluttua puuhun, mistä Ouun joukot löytävät sen. Se, miksi Kurojaki jättää pentunsa, jää mysteeriksi, mutta tuntuisi todennäköiseltä, että se olisi jättänyt pennun odottamaan turvalliseen paikkaan, kun se itse tarkkaili vihollisten liikkeitä.

Hiro tarjoaa tähän puoleen humoristisen osansa: se viettää aikaa pentujen kanssa ja on opettanut niille lapsellisia kikkeli-lauluja. Erikoista kyllä Hiro ei ole opettanut pennuilleen taistelutaitoja.

Moss ja Saheiji ovat Ginga-maailman isien aatelia: ne opettavat pentujaan taistelemaan, huolehtimaan itsestään ja johtamaan laumaa, mutta tahtovat myös niiden erottavan hyvän ja pahan toisistaan. Ne myös näyttävät tunteensa pennuilleen eivätkä ole vain etäisiä johtajahahmoja. Ne myös asettavat pennut edelle kaikessa muussa. Kummatkin ovat vielä siitä erityisiä, että ne adoptoivat muiden pentuja ja huolehtivat niistä kuin omistaan.

Kurotoraa on vaikea luokitella, koska sen ei nähdä koskaan liikkuvan omien tai veljensä pentujen seurassa. Voidaan kuitenkin olettaa, että se on huolehtivainen isä, koska se asui pentujensa kanssa samalla reviirillä ilman muuta laumaa ja myös tunsi niiden luonteet hyvin. Se myös adoptoi Chuutoran pennut.

 Älypuhelin: Weed

Weed on isähahmoista ristiriitaisin. Weed on moraalisesti hyvä hahmo ja rakastaa pentujaan, mutta on samalla karmiva isä. Weed ei koskaan lähde vapaaehtoisesti pentujensa luota, mutta luonnonmullistukset ja haavoittamiset erottavat sen kuitenkin pennuista pitkäksi aikaa. Mutta sinäkään aikana, kun perhe on yhdessä, Weed ei vietä aikaa pentujensa kanssa. Weedistä ehkä vahviten mieleen tulee älypuhelimen kanssa leikkivä teini-isä, joka on paikalla lastensa elämässä, mutta ei kuitenkaan oikeasti läsnä.

Weedin pentujen nähdään viettävän aikaa ja kommunikoivan enemmän Sasuken ja Ginin kanssa kuin itse Weedin. Weed ei koskaan kurita pentujaan tai yritä rohkaista ja kannustaa niitä tekemään mitään. Se ei myöskään ole opettanut omia moraalejaan pennuille, mikä näkyy Orionissa ja Siriuksessa: Orion ei selkeästi ole saanut minkäänlaista moraalista pohjaa elämäänsä ja Sirius taas tuntuu nojautuvan enemmän Weedistä luotuun legendaariseen, anteeksiantavaan hahmoon kuin oikeaan isäänsä, jolla on anteeksiannossa mukana realismi ja hyöty-haitta -suhde.

Mielenkiintoinen esimerkki Weedin isyydestä on se, että kun sen koko muu perhe lähtee The Last Warsin alussa pois Ouusta, se jää itse sinne. Tuolloin elettiin rauhan aikaa ja Ouuta olisi jäänyt vartioimaan Gin, Jerome, Kyoshiro, Hiro, Rocket ja ties ketkä kaikki muut eli Weed olisi hyvin voinut mennä perheensä mukana.

Weed myös suhtautuu pentuihinsa kuin alamaisiinsa. Kun Orion ja Sirius eivät tottele sitä, Weed päättää karkottaa ne. Tämä on kummassakin tilanteessa täysin hullua, koska Orion on karkotettaessa vielä pentu ja Sirius taas karkotetaan sen takia, että se tahtoo auttaa Monsoonia. Eikö tällaista tilannetta voisi ratkaista sillä, että laitetaan lapsi nukkumaan ilman iltapalaa ja nurkkaan istumaan? Mutta ei. Weed toteuttaa käytännössä kaikkien lasten pahimman painajaisen: joutua ajetuksi pois omasta kodistaan ja tulla vanhempiensa hylkäämäksi ja torjumaksi.

Kumpaakaan karkotusta ei varsinaisesti laiteta toteutukseen, mutta jo karkotuksella uhkaaminen on liiallinen pelote omalle lapselle. Weed ei myöskään koskaan mainitse karkotuksista uudestaan, vaikka tällainen asia olisi tärkeää käsitellä läpi jo ihan lauman yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

On erikoista, että hahmoista juuri Weed on huono isä. Se on kuitenkin oikeudenmukainen kaikkia kohtaan ja se vietti suuren osan lapsuudestaan isäänsä etsien, joten sen kaikista hahmoista pitäisi ymmärtää isän tärkeys pennulle.

 Takahashi

Jäin tätä kirjoittaessa miettimään, kuinka paljon Gingan isähahmojen ristiriitaisuudet voivat johtua Takahashin omasta lapsuudesta. Gingassa kukaan päähenkilöisistä ei ole lapsilleen läheinen ja tuttavallinen, vaan kaukainen johtajahahmo. Vakavat hahmot, esimerkiksi Jerome, joilla olisi mahdollisuus näyttää tunteita pentujaan kohtaan eivät koskaan tee niin, vaan tunteitaan näyttävät vain humoristiset Moss ja Hiro tai suoran koiramaiset hahmot kuten Billy. Vaikka Gingan yksi kantavia elementtejä on isä-poika -suhteet koko Ginga-sarjassa on oikeastaan vain yksi keskustelu, jossa isä puhuu pojalleen: Riki, kun se opettaa Ginille battougan.

Vaihtoehtoisesti tunteita näytetään vain kuolinvuoteella: pennut kertovat tunteitaan vanhemmilleen vain näiden kuollessa ja isät kertovat pojilleen olevansa heistä ylpeitä viimeisellä hengenvedollaan. Monet tunteikkaat hetket, joissa toinen osapuoli ei tee kuolemaa, ovat anime-sarjoihin erikseen lisättyjä, joita ei ole alkuperäisessä mangassa ollenkaan.

Takahashi kertoo perheestään mangassa hyvin vähän: hän ei ole esitellyt sisaruksiaan tai omia lapsiaan tai lapsenlapsiaan, vaan maininnut heidät siellä täällä. Yhden asian hän on kuitenkin sanonut monta kertaa: Takahashi vihasi omaa isäänsä. Kun asiaa jää ajattelemaan, se tuntuu aivan uskomattoman karulta. On yksi asia ajatella tai sanoa noin, mutta aivan eri asia kirjoittaa niin kirjaan, jota lukevat miljoonat ihmiset useassa eri maassa.

Takahashi on kertonut paljon tarinoita isästään mangan lopussa: kuinka tämä oli ankara ja teki outoja sääntöjä, joita perheen oli pakko noudattaa. Kuinka tämä ei päässyt armeijaan huonon näkönsä takia ja kuinka häntä kiusattiin ja komenneltiin töissä. Kuinka hän oli lempeä vain perheen koiraa kohtaan. Takahashi on kertonut, että on vasta vanhemmiten alkanut ymmärtää isäänsä ja tämän käytöstä sekä myös lakannut vihaamasta tätä. Itselleni tästä ajatuksesta tulee vahvasti mieleen Terun nimettömäksi jäänyt isä sekä sankarillisesti kuolevat koira-isät, jotka tunnustavat rakkautensa vasta viimeisenä tekonaan. Ehkä Takahashikin kaipasi tunnustusta isältään, mutta ei koskaan sitä saanut? Takahashi lähti kuitenkin nuorena pois kotoa, muutti Tokioon ja ryhtyi niinkin epävarmaan ammattiin kuin manga-piirtäjäksi.

Onko mahdollista, että Gingan isät eivät ole kovin vahvasti läsnä, koska Takahashilla itsellään oli heikko isä-suhde? Kuitenkin isistä heikoimpia ovat nimenomaan Weed, Gin ja Jerome, jotka kuitenkin perusluonteensa (uskollinen, moraalinen, selkeä, luotettava) vuoksi olisivat hyviä vanhempia. Läsnäolossa ja isyydessä onnistuvat parhaiten pahikset sekä ne, joiden isyyttä kuvataan eniten huumorin kautta. Ainoa poikkeus tässä on Saheiji, jolle isyys on kuitenkin ainoa rooli, koska siitä ei ole enää metsästämään, taistelemaan tai johtamaan laumaa.

Takahashi kertoo hyvin vähän hahmojen ja tarinan suunnittelusta: hän on maininnut, että hän monesti puhtaasti inspiroi koirien vuorosanat ja suunnittelee tarinaa eteenpäin yhden pokkarin kerrallaan. Tämä tukisi asiaa: jotkut kirjailijat kirjoittavat tarinaa näppituntumalla, vaistolla tai fiilispohjalla, toiset taas laskelmoivat hyvinkin tarkkaan, miten hahmoja tulee kehittää ja mistä lukijat pitävät. Jos Takahashi kirjoittaa tarinaa eikä suunnittele sitä tarkkaan, on mahdollista, ettei hän ole edes ajatellut, että tarvittaisiin kohtauksia, joissa isät ja pennut viettäisivät aikaa yhdessä.

Takana voi olla myös japanilainen työmoraali: Japanissa on hyvin yleistä, että perheessä vain isä käy töissä ja äiti huolehtii lapsista. Isä saattaa lähteä töihin aikaisin aamusta ja palata illalla, kun lapset ovat jo asettumassa nukkumaan. Tällaiseen maailmaan peilaten Takahashin hahmojen suhteet ovat aivan tavallisia.

Kokonaisuudessaan Gingan isä-suhteet ovat kuitenkin heikkoja: vaikka pennut välittävät isistään, eivät isät kuulu pentujen tavalliseen maailmaan, vaan pysyvät aina etäisinä.

Miksi Last Wars päättyy?

Ginga-faneille tuli vähän aikaa sitten surullisia uutisia, kun Ginga - The Last Warsin ilmoitettiin loppuvan. LW:n viimeinen osa ilmestyy 7.12. eli tänä perjantaina. Sarjan loppuminen tuli yllätyksenä kaikille ja Japanissa siihen reagoitiin surulla ja jopa raivolla. Sarjan äkillisen päättymisen syyksi epäillään Takahashin terveydentilaa: huhujen mukaan hänellä on jo pitkään ollut jännetuppitulehdus. Asiasta mainittiin Katukatu210n Twitter-tilillä, joka on pitkän linjan Ginga-harrastaja ja tavannut Takahashin useita kertoja fanitapaamisissa.

Mitään virallista varmennusta tähän ei saatu, mutta tapa, jolla sarja päättyy, viittaisi siihen, että päätös on tehty todella todella nopeasti. Vertailun vuoksi muutamia muita kertoja, kun Takahashi on päättänyt sarjansa.

Ginga Nagareboshi Gin
Sarja jouduttiin päättämään hyvin nopeasti, sillä sen suosio laski huomattavasti Akakabuton kuoleman jälkeen. Shounen Jump tunnetaan joissakin piireissä jopa "sarjantappajana" johtuen tavasta, jolla se tiputtaa epäsuositut sarjat pois jopa muutamassa luvussa. Vaikka GNG lopetettiin hyvin nopeasti ja saagan pääpahis Gaia nähtiin oikeastaan vain vilaukselta, Takahashi teki sille kuitenkin selvän lopun: koirat palasivat Ouun, Gin hyvästeli Goheen ja lopulta vietettiin Goheen hautajaisia.

Ginga Densetsu WEED
WEED on oikeastaan päätetty jo useampaan kertaan: kaikkien vihollisten voittamisen jälkeen on ollut pidempi tai lyhyempi hetki, joka on omistettu ihan vain kuolleiden muistelemiselle tai koirien perheisiin tutustumiseen.

Ginga Densetsu Akame
Akame on todennäköisesti sellainen sarja, joka jätettiin kesken sen suosion vähäisyyden takia. On oletettavaa, että Takahashi suunnitteli siitä usean sukupolven mittaista, mutta ei kuitenkaan päässyt yli ensimmäisestä. Akame-mangassa käytetään kuitenkin paljon aikaa ihan vain tarinan lopettamiseen ja koirien kohtaloista kertomiseen.

Ginga Densetsu WEED: Orion
Myös Orionilla on selkeä loppu, johon on käytetty paljon aikaa. Takahashi on jopa käyttänyt paljon tilaa Crossista kertomiseen, mikä on erikoista, kun huomioi, miten pienessä roolissa Cross on ollut Orion- ja WEED-mangan ajan.

Taistelukoira Zero on myös todennäköisesti jäänyt lyhyemmäksi kuin oli toiveissa -päätellen Zeron ja Ranmarun kohtaloiden ennustelemisesta- ja silläkin on kuitenkin selkeä ja hyvä loppu.

Näistä lopetuksista näkee, että Takahashi päättää aina tarinansa lukijoita tyydyttävään loppuun ja sitoo myös tarinan viimeisiä lankoja yhteen. Osa lopuista on täytynyt tehdä hyvinkin kiireellä, jolloin Takahashi on ennemmin leikannut toimintakohtauksia kuin luopunut kauniin lopun tekemisestä.On huomioitava, että kustantajankaan ei ole järkevää lopettaa sarjaa kuin seinään, koska jos sarjan loppu on heikko, ei kovin moni välttämättä tahdo ostaa sitä. Tästä johtuen en pidä todennäköisenä, että LW lopetettaisiin suosion vähäisyyden takia.

Mikä Last Warsin lopussa sitten on ongelmana, vaikka kukaan ei ole sitä vielä edes lukenut?

Tein muutama kuukausi sitten katsauksen Last Wars -mangan tapahtumiin: tarinassa ollaan käännekohdassa, jossa Orion on oppinut hallitsemaan sirpin käytön ja Ouun armeija on valmis lähtemään taisteluun Monsoonia vastaan. Samalla paljastui, että myös Chibi on Akakabuton jälkeläisiä. Nämä asiat tapahtuvat pokkarin 20 loppupuolella. Last Warsin viimeinen luku taas on osassa 22. Vaikka tässä olisi tapahtunut laskuvirhe, pokkareita tulee ilmestymään maksimissaan 23.

Vaikka tarinaa tiivistäisi miten paljon, on lopputaistelua käytännössä mahdotonta tiivistää 2-3 pokkariin. Sitä kohtaan on suuria odotuksia ja monia langan päitä on solmimatta: Saavatko Lydian ja Jeromen pennut kostonsa? Mitä tapahtui Hiron ja Reikan pennuille? Missä Reika ylipäänsä on? Eikö Bella oikeasti tee koskaan mitään? Saavatko Orion ja Sirius solmittua välinsä kuntoon? Saako Rigel koskaan tunnustusta teoistaan? Entäpä Akakabuton jälkeläiseksi paljastunut Chibi, joka meni juuri talviunille? Mitä Ginille tapahtuu? Tapaako Gin enää Daisukea? Onko Bob jäänyt lopullisesti koirien puolelle? Kenestä tulee Ouun johtaja? Kysymyksiä on paljon.

Ja mikä on tilanne toiseksi viimeisen luvun lopussa?

Monsoon on paennut koiria meren rannalle mukanaan haavoittunut Sirius.

Kuva on Dino_Rokon Twitteristä.

On täysin mahdotonta, että näihin kysymyksiin saadaan vastausta elleivät kaikki hahmot ole kuolleet lopputaistelussa, jota joku fani oli tosin kuvannut teurastukseksi. Tällöinkin loppu tulee iskemään kuin seinään, koska mitä ikinä tapahtuukin (Monsoon hukkuu, Orion antaa Monsoonille anteeksi...), niin tarinaa ei ehditä lopettaa rauhallisesti viimeisen 18 sivun aikana.

Tämä on todella sääli, sillä LW:ssä oli paljon avoimia kysymyksiä, joihin olisi tarvittu vastaus. Olisin itse toivonut jopa Orion-mangan kaltaista loppua, jossa melkein yksi kokonainen pokkari oli omistettu tarinan lopettamiselle. Erityisen surulliseksi tämän tekee se, että LW on todennäköisesti viimeinen tarina Ginga-sarjassa ja nyt sarja ei saa arvoistaan loppua.

Viimeisen Last Wars -mangaa sisältävän Weekly Manga Gorakun kansi.

Miksei Last Warsia laiteta tauolle?

Yksi kysymys, mitä monet ovat varmasti miettineet, on se, miksei sarjaa ole laitettu tauolle. Vaikka jännetupintulehdus on tuskallinen ja uusiutuu helposti, voisi Takahashi varmasti pitää muutaman kuukauden tauon ja jatkaa sarjan tekemistä, ehkä hitaammalla tahdilla. Nykyäänhän Takahashi piirtää 18 sivua viikossa ja pitää vuodessa 1 tai 2 vapaaviikkoa, jolloin mangaa ei ilmesty.

Ongelmana on kuitenkin manga-teollisuuden kaupallisuus ja kiireinen tahti. Jos manga-sarja jää tauolle, sen suosio tavallisesti tippuu huomattavasti. Esimerkiksi D.Gray-Man jäi pitkälle tauolle eikä sen suosio koskaan palannut tauon jälkeen. Suomessa Fullmetal Alchemist toimii yhtälailla esimerkkinä: sarja alkoi uskomattoman suosittuna, mutta julkaisuongelmien vuoksi se jäi tauolle. Kun se alkoi taas ilmestyä, oli suosio jo laskenut. Superfanit hyväksyvät kyllä tauot ja hidastukset sarjassa, mutta kasuaalit fanit, jotka lukevat sarjaa vähän vain tavan vuoksi, tippuvat heti pois lukijakunnasta eivätkä palaa.

Tämän lisäksi Last Wars ilmestyy lehdessä, jossa on kymmenkunta muutakin sarjaa. Jos Last Wars pitäisi tauon tai ilmestyisi harvemmin, se tarkoittaisi, että lehdessä pitäisi olla joku korvaava sarja, joka myötäilisi Last Warsin ilmestymistahtia. Riskissä ei siis olisi yksi, vaan kaksi sarjaa.

Hunter x Hunter on tunnettu siitä, miten rajusti sen piirrosjälki on vaihdellut taukojen alla. Yllä alkuperäinen julkaisu vasemmalla ja oikealla uudelleenpiirretty kuva, joka on jo samaa tasoa kuin tekijän aiemmat työt.

Lisäksi, joskus kun mangaka on pitkään tauolla, hänen piirrosjälkensä muuttuu. Jos GNG- ja WEED-mangaa lähtee vertailemaan, huomaa niissä selkeästi, miten tyyli on muuttunut aikana, jona Takahashi ei aktiivisesit piirtänyt mangaa. On eri asia, jos piirrosjälki muuttuu pikkuhiljaa tarinan aikana, mutta tauon aikana jälki voi muuttua äkillisesti, jos mangaka joutuu muuttamaan tekniikkaansa.

D.Gray-Man -sarjan hiatus eli taukokalenteri. Valkeat ruudut ovat viikkoja, kun sarja jäi tauolle.

Taulukon tehnyt Prowtar.

Monet mangakat, jotka joutuvat kerran jättämään sarjansa tauolle, harmillisesti tekevät samoin myös uudestaan. Silver Spoon, Yotsuba&?, D.Gray-Man ja Hunter x Hunter ovat kaikki sarjoja, jotka jäivät kerran tauolle ja pian taas uudestaan ja uudestaan. Etenkin, kun kyse on sairastumisesta, on mahdotonta ennustaa, pystyykö sarja palaamaan enää tauon jälkeen.

Jos Last Wars siis laitettaisiin tauolle, se olisi kustantamolle iso taloudellinen riski, joka vaarantaisi myös jonkun toisen mangakan sarjan ja lisäksi se ei edes takaisi sitä, että sarja saataisiin päätökseen.

Pohdintaa Lydiasta

Sisältää spoilereita GDW-, GDW:O- sekä G:tLW -mangoista.

Lydia on useimpien listalla, kun puhutaan WEED-mangan sekä sen jatko-osien naishahmoista. Käytännössä katsoen kaikista muista naishahmoista poiketen Lydia on taistelija ja pystyy pitämään puolensa. Onko hahmo kuitenkin yliarvostettu? Millainen hahmo Lydia lopulta on ja millaiseksi se muuttui?

Lydian taistelutaidoista puhutaan paljon ja se on voimiltaan todennäköisesti keskivertoa sotakoiraa voimakkaampi: onhan sillä luutnantin arvo. Lydiaa ei kuitenkaan nähdä taisteluiden keskiössä, vaan se on useimmiten syrjemmässä. Tämän vuoksi Lydian voimista tai taidoista ei saada selkeää kuvaa. Lisäksi se on hyvä strategi. Puhtaasti älynsä vuoksi Lydia ei ole voinut nousta asemaansa, koska myös muut sotakoirat ovat taitavia rakentamaan taistelusuunnitelmia ja ansoja vihollisille.

Jos Lydiaa vertaa naishahmoista esimerkiksi Crossiin, on niissä selkeä ero: Lydia on selkeämmin sinut naiseutensa kanssa eikä sen asemaa naisena korosteta. Kun Cross kertoo melkein häpeillen syynsä pelastaa Kurojakin pentu Chibi, pelastaa Lydia sivullisia ilman nöyrtymistä tai nolostumatta pehmeyttään. Lydiassa korostuu enemmän sen sukulaisuussuhde Maximiin. Sotakoirien joukossa se on mukana niin taisteluissa kuin metsälläkin. Lydian sukupuoli alkaa korostua oikeastaan vasta silloin, kun Ouun joukot saapuvat: Lydia tahtoisi seurata Maximia, vaikka se tarkoittaisi varmaan kuolemaa. Akame iskee Lydian tajuttomaksi ja kantaa sen pois.

En äkkiseltään muista, onko mitään tällaista vastaavaa tapahtunut mieshahmojen kesken. Kun Kurotora ja Chuutora jäivät vangiksi, pelasti Musashi Akatoran. Monissa tilanteissa koiria on raahattu korvista poiskin. Useimmiten mieshahmot kuitenkin päästetään läpi taisteluun tai niille puhutaan järkeä (Igat). Monissa tietysti asetelmakin on erilainen, hahmoilla on aikaa jäädä keskustelemaan tai taisteluun karataan omin luvin.

Lydian iskeminen tajuttomaksi oli kuitenkin minusta melko halpa temppu. Akame on tosin tehnyt samanlaisia aiemminkin esimerkiksi Kurotoran kanssa, mikä päättyi kohtalokkaasti.

WEED-mangan jatkuessa Lydian osa jää pienemmäksi. Siitä tulee Jeromen puoliso ja ne saavat kuusi pentua eikä Lydiaa nähdä enää osallistumassa taisteluihin. Lydia on pariskunnassa kuitenkin se kylmäverisempi ja kun koirat jäävät tulipalon saartamaksi, Lydia jakaa perheensä kahtia, että niiden selviytymismahdollisuudet paranisivat. Orionin puolella Lydia jää monen muun hahmon ohella syrjään eikä sen rooli ole kovin merkittävä.

Ginga: The Last Warsin alussa Lydian tarina päättyy. Se hyökkää yhden Akakabuton jälkeläisen kimppuun pelastaakseen pentunsa. Lydian onnistuu siepata kuoleva pentunsa, mutta sen pako epäonnistuu ja karhu murskaa sen selän ja sisäelimet.

Monet ovat harmitelleet Lydian kohtaloa ja olleet pettyneitäkin siihen. Takahashin syitä tappaa Lydia on pohdittu: elävänä Lydian olisi pakko osallistua taisteluihin eikä sitä voisi jätää roolitta, Lydian kuolema voisi ajaa Jeromen kuolemaan eli Lydia kuoli vain Jeromen hahmon kehittämiseksi.

Mistä lähtien Takahashi ei ole jättänyt taistelutaitoisia hahmoja syrjään tarinasta?
Mistä lähtien hahmojen kuolemia ei ole tehty vain (tai paremminkin "vain") toisten hahmojen tunteiden nostattamiseen?

Itse pidin Lydian kuolemaa toivottavana asiana. Lydia on koko Ginga-saagan ensimmäinen naishahmo, joka kuolee taistellen. Useita naishahmoja on kuollut aiemminkin, mutta ne ovat kuolleet tauteihin, väsymykseen, tehneet itsemurhan tai muuta vastaavaa. Eloon jääneille naishahmoille Takahashi tuntuu välillä kirjoittavan aivan äklö-onnellisia loppuja: Benin kuoltua Cross jää yksin, mutta Orionissa se kohtaa taas vanhan ihastuksensa.

Vaikka Lydian sanotaan toimineen (epätarkka käännös) kuten äidin kuuluukin/äidille ainoalla mahdollisella tavalla, katsoisin kuitenkin, että sen hyökkäys on aivan verrattavissa GB:n ja Weediin, Teruun ja tämän isään tai Akatoraan ja Beniin. Lydian yritys vain epäonnistui kaikkein pahimmalla tavalla.

Lydian kuolema toi Gingan naishahmoihin aivan uudenlaisen pohjan ja antoi niille mahdollisuuden paitsi liittyä ja elää Oun soturina, myös kuolla sellaisena.

(Lydian kuolemaa ei tässä vaiheessa ole vielä täysin varmennettu, mutta sen vammat ovat sitä luokkaa, että se ei todennäköisesti voi selvitä.)

Fanit kritisoimassa ja fanien kritisoimisesta, osa 2

Kun fanit kritisoivat asioita, on eräs piste, mihin Ginga-mangan kanssa ei ole vielä menty: Takahashin tekemien päätösten kieltäminen.

Tätä esiintyy useissa eri fandomeissa. Kaikki Harry Potter -fanit eivät hyväksy sitä, että Dumbledore on homo, koska asiasta ei ollut mitään isoja todisteita kirjoissa, vaan kyse on Rowlingin myöhemmin tekemästä ilmoituksesta. Monet Star Wars -fanit tahtovat kieltää tai unohtaa monia Lucasin päätöksiä: Midiclorianit lienevät etunenässä, ellei koko sarjan muuttamista lapselliseksi lasketa. Doctor Who -yhteisö on vielä ongelmallisempi: tätä tv-sarjaa on tekemässä satoja eri ihmisiä, jolloin joitakin juonikuvioita tiputetaan automaattisesti pois, jos ne eivät saa suosiota. Jotakin saatetaan tuoda sarjaan vain oheistuotteiden tekemisestä: räikein esimerkki lienevät eriväriset Dalekit, joita nähtiin vain yhdessä jaksossa, mutta joista on tehty kymmeniä erilaisia oheistuotteita.

Ginga-sarjat ovat muutaman kerran koukanneet tällaisella kieltoreaktion aiheuttamalla alueella, mutta isoja reaktioita ei ole vielä faneilta tullut. Ehkä isoin kokonaisuus, joka tahdotaan unohtaa, on susisaaga, josta Takahashi itsekään ei pitänyt, vaan joka oli kustantajan idea.

Pienempiä tapauksia on silloin tällöin nähty. WEED-mangassa apinat aiheuttivat ison ei-reaktion, kun ilmestyivät ensi kertaa Japanissa, mutta nyt suomimangan ilmestyttyä niihin on ryhdytty suhtautumaan suopeammin. Se, että monet hahmot saivat pentuja WEED-mangan loppupuolella, ei erikoista kyllä aiheuttanut suurempia pettymyksiä, vaikka usein fanit vastustavat hahmojen vakiintumista puolisoiden kanssa.

Orionissa kieltoreaktioita on tullut enemmän. Kun Tesshin opetti tavallisille rivikoirille Battougan, älähtivät monet fanit. Masamunen huivi ärsytti monia. Tenkan hypnoottiset kyvyt ja kyky tappaa katseellaan saivat paljon negatiivista palautetta. Joihinkin asioihin on reagoitu: rivikoirat tekemässä Battougaa nähdään vain kerran ja Takahashi itse sanoi, että Tenkan voimat löivät hieman yli.

Ginga Densetsu Akamen alkaessa ilmestyä tuli innostuksen sekaan myös kritiikkiä: Ginga Densetsu oli mielletty enemmän karhukoirien omaksi nimeksi, joten se tuntui hieman erikoiselta Akameen yhdistettynä. Eniten häiriöitä aiheutti kuitenkin se, että jo tarinan alku romutti monta vanhaa uskomusta Iga-koirista. Igat olivat lemmikki/metsästyskoiria eivätkä ne olleet eläneet vuosisatoja ilman ihmisiä. GNG-mangassa asia on ilmaistu niin, että Igojen varsinaisesta menneisyydestä ei saa hirveästi selkoa: ihmiset ovat voineet kuolla sata tai viisi vuotta sitten.

Erityisesti Orionissa on näkynyt sitä, että Takahashi ei ole suoraan tarinansa herra: lukijoiden mielipiteet saattavat aiheuttaa monenlaisen elementin käyttämättä jättämisen, esimerkkinä Tenkan voimat ja -ilmeisesti- rivikoirien Battouga.

Missä vaiheessa faneilla on oikeus alkaa "kapinoida" sarjan tekijää vastaan ja alkaa tahallisesti unohtaa tai kieltää epämieluisia juonikuvioita? Kannattaako kirjailijan, mangakan tai ohjaajan edes kuunnella faniensa mielipiteitä, jos se johtaa suunnitellun tarinan rajuun muokkaamiseen tai suoranaiseen sensurointiin? Vai kuuluuko tarinan luojan kuunnella aina myös fanien mielipiteitä? Itse voisin olettaa, että tapa, millä Takahashin sarjoissa ei enää kuole hahmoja (vertaa GNG), johtuu osittain siitä, ettei hän tahdo suututtaa lukijoitaan tappamalla suosittuja hahmoja. Joitakin ideoita on myös luotu tai poistettu ulkopuolisten toimesta.

Tärkeänä asiana tässä on myös se, missä vaiheessa fani on yhä fani. Voitko olla aktiivinen fani, vaikka vihaisit (tai et pitäisi/seuraisi) tekijän tuotantoa? Tai paremminkin: miten kauan sarja, joka on menettänyt suurimman hohtonsa lukijan silmissä, jaksaa kiinnostaa lukijaa, niin että tämän voi luokitella faniksi? Ja voiko sarjan tekijä rikkoa luomansa maailman sääntöjä niin paljon, ettei fanien tarvitse enää hyväksyä sitä?

Itselleni tämä on hankala paikka, koska jotkin Orionin juonikuviot eivät ole itseäni viehättäneet, mutta koska olen tavannut Takahashin, hän tuntuu paljon läheisemmältä ja negatiivisia asioita on jotenkin hankala edes myöntää. Se tuntuu jonkinasteiselta henkilökohtaiselta loukkaukselta henkilöä vastaan, joka on luonut koko Ginga-maailman ja käyttänyt sen tekemiseen vuosikymmeniä. Moni taiteilija on tällaisessa tilanteessa jo täysin kyllästynyt sarjaansa eikä suostu jatkamaan sitä, mutta Takahashi on yhä kiinnostunut Gingasta ja aloitti GDA:nkin, joka hänellä on ilmeisesti ollut ajatuksissa jo useita vuosia. Pitäisikö tällaisesta sarjalle omistautumisesta olla iloisia vai heittää kirves kaivoon, kuten monet Dragonlancen lukijat tekivät sarjan jatkuessa ja jatkuessa?

Lähestyykö Orion loppuaan, osa 2

Pohdin muutama kuukausi sitten, onko Orion-manga lähestymässä loppuaan. Nyt on selvinnyt, että näin on käymässä - tai ainakin tarinakokonaisuus, joka kertoo taistelusta Masamunea vastaan, on toiseksi viimeisessä luvussa. Masamune-saagan viimeinen osa tullaan näkemään ensi viikolla ja mangamuodossa se saadaan parin-kolmen kuukauden kuluttua.

Miten tarina tulee päättymään, jatkuuko Orion vielä tästä ja mitä muuta voi vielä olla luvassa?

Sisältää spoilereita.

Orionia lukiessani on Masamune kiinnittänyt huomioni erikoisella tavalla: se ei ole kovin ilkeä pahis. Tosin mangan lukemisesta on jo pitkä aika, joten saatan muistaa väärinkin. Jos vertaa Hougeniin, makakeihin ja sotakoiriin, se ei ole tappanut tai tapattanut ketään sattumanvaraisesti omista joukoistaan eikä siinä ole samanlaista pahaa auraa kuten Hougenissa. Sen lauma ei ole myöskään tehnyt samanlaisia veritekoja kuin sotakoirat tappaessaan lauman pentuja ja narttuja.

Rehellisesti sanoen en muista, että Masamune olisi tappanut muita kuin koiran, joka yritti tappaa sen ja hakannut muutamia puolikuoliaaksi. Joitakin Ouun sotureita kuoli Masamunen käskystä, mutta Masamune ei ollut todistamassa näiden kuolemaa, joten alaiset saattoivat toimia omatoimisestikin.

Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota Masamunen luomishistoriaan: hahmo ja sen isä on nimetty Date Masamunen ja tämän isän mukaan. Date Masamune on muinainen japanilainen samurai, joka oli ns. hyvien puolella taistellen Oda Nobunagaa vastaan. Miksi hahmo olisi nimetty hyviksen mukaan, jos se on pahis?

Tämän lisäksi Masamunella on poikkeuksellisen paljon sympatiaa herättävä menneisyys. Sen omistaja puhkaisi sen silmän, hylkäsi vuorille, missä Terumune pelasti sen. Masamune haaveili perivänsä lauman johtajuuden, mutta kun Terumune sai pojan, Yamabikon, sen haaveet kaatuivat. Masamune hääsi Terumunen alueeltaan. GDW:n aikaisista pahiksista kaikki lauman vallan kaapanneet ovat aina tappaneet entisen johtajan.

Huomioitavaa on, että Masamune on myös kunniallinen taistelija eikä käy päälle joukolla, vaan taistelee reilusti. Myös sen laumalaiset ovat moraaliltaan paljon korkeammalla kuin Hougenin joukot.

Jotenkin voisin siis kuvitella, että tämä saaga ei pääty Masamunen kuolemaan, vaan ennemminkin pakoon tai puolenvaihtoon. Osittain jo siksi, että nyt käytävässä lopputaistelussa ovat paikalla Orionin, Siriuksen ja Rigelin lisäksi myös Gin ja Weed. Masamunen joukot on myös pitkälti voitettu ja Masamune ajettu nurkkaan. Ginin ja Weedin tuntien luvassa voisi ennemminkin olla luvassa keskustelutuokio ja kurinpalautus. Vaihtoehtoisesti Masamune voisi tehdä myös näyttävän itsemurhan Kurojakin tyyliin.

Miten tarina siitä sitten jatkuisi?

No, ketkäs muistavat lepakkokorva Tenkan?

Tätä kaveria ei ole hetkeen nähty, mutta omissa silmissäni se on aika selkeä pahis. Se osaa hypnotisoida muita koiria ja pakotti Akakaman joukkoihinsa. Se on hyljännyt oman joukkonsa jäseniä ja jättänyt ne kuolemaan. Tenka yritti myös tapattaa Masamunen.

En siis usko, että Orion tähän päättyy, vaan Masamune joko kuolee omatoimisesti tai liittyy Ouun laumaan, jonka jälkeen Tenka siirtyy pahikseksi. Orionin lopettaminen tässä vaiheessa olisi outo veto, koska siinä on kuitenkin vielä useita avoimia juonikuvioita, joista olennaisin on juuri Tenka ja Akakama pahisrooleissaan.

Tarinat, joita emme saa tietää

Takahashi on kertonut, että hän suunnittelee mangan juonen noin kolme kuukautta etukäteen (noin 2 pokkaria) ja etenee tarinassa sen mukaan. Syynä tähän lienee Japanilainen, erittäin kilpailuillinen mangan julkaisutyyli.

Mangat ilmestyvät kerran viikossa, yksi luku kerrallaan (tavallisesti 18 sivua), noin 5 euroa maksavissa lehdissä, joissa on tavallisesti useita kymmeniä tarinoita yhtäaikaa. Jokaisessa lehdessä on mukana arvostelulomake, jonka lukijat voivat lähettää lehdelle. Lomakkeella lukijat voivat arvostella sarjat ja jos sarja saa paljon ääniä, se saa kansikuvapaikkoja, värisivuja ym. houkutellakseen lisää lukijoita. Jos sarja menestyy huonosti, se saatetaan tiputtaa kokonaan pois lehdestä. Tai näin minulle opetti Bakuman.

Ginga Nagareboshi Gin oli alkuvaiheessa jatkuvasti lopetusuhan alla. Vasta, kun Takahashi muutti tarinan kerrontatyylin täysin ja koirat alkoivat puhua, sai sarja itselleen huomattavaa suosiota. Tämä on ensimmäinen tarina, jota emme saa koskaan tietää. Millainen GNG olisi ollut, jos koirat eivät olisi koskaan alkaneet puhua? Miten Daisuke, Gohee ja Hidetoshi olisivat pärjänneet Akakabutoa vastaan? Olisivatko villikoirat olleet tarinassa minkäänlaisessa roolissa?

Toinen suunnitelma, jonka Takahashi kertoo hyllyttäneensä kustantajan pyynnöstä, oli lopettaa tarina ennen lopputaistelun alkamista. Eli kohtaus, jossa armeijat olisivat jakautuneet lohkoihin ja lähteneet matkaan kohti karhuja, olisi ollut viimeinen kohtaus ja taistelun loppu olisi jäänyt tuntemattomaksi. Vaihtoehtoisesti Takahashi kertoi, että hän olisi tahtonut tapattaa vielä enemmän hahmoja lopputaistelussa, mutta kustantaja oli sitäkin vastaan. Jos Takahashi olisi saanut toteuttaa tahtonsa, ketkä olisivat kohdanneet loppunsa? Akame, Hakurou, Gin, Ben, Smith, Musashi, Wilson... Lopputaistelussa on kuitenkin paljon eloonjääneitä, vaikka monet hahmot kohtaavatkin loppunsa.

Nämä ovat tarinoita, joita ei huomaa mangaa lukiessaan, vaan vasta Meteor Giniä selatessa. On kuitenkin joitakin kohtauksia ja vuorosanoja, joista huomaa, että joku suunnitelma on jäänyt keskeneräiseksi. Tässä muutamia kohtauksia, joihin olen itse kiinnittänyt huomiota.

Joukkueenjohtajien esittely

Kun joukkueet esitellään, ne saavat melko paljon huomiota. Koirien hahmodesignit ovat helposti tunnistettavia ja lisäksi monet joukkueenjohtajista esiintyvät värisivuilla. Ne on myös piirretty huolella, jos niitä vertaa esimerkiksi Tiikeriveljesten ensiesiintymiseen. Esittelyiden jälkeen ne kuitenkin katoavat täysin. Olisiko mahdollista, että Takahashi oli suunnitellut näyttävänsä Lukea ja Karasua isommissa rooleissa? Ne ovat kuitenkin itään ja länteen lähtevien joukkojen johtajat, jolloin ne olisi ollut loogista pitää tarinassa mukana. Nyt idän ja lännen joukot vain katoavat eikä niistä kuulla enää koskaan.

Niin kuka?

Kuka perhana on Mark? Kun Sniper kutsuu ryhmänjohtajia esiin, se kutsuu esiin myös Mark-nimistä koiraa. Mark ei kuitenkaan ole ryhmänjohtaja, koska ne roolit kuuluvat Benille, Greatille ja Smithille. Epävirallisia käännöksiä tutkiessani oletin, että Sniper (ulkomaalaisena) huutelee osan vuorosanoistaan englanniksi, mutta suomijulkaisussakin Mark esiintyy ja se on selvästi oma hahmonsa.

Jack ja Mark. Kumpi lie kumpi.

Mark on kuitenkin merkittävässä osassa laumaa, koska Sniper kokee sen uhkaksi Benin ohella.

Mitä Mark tekee ja mistä se tunnetaan? No, sitä ei koskaan näytetty ja se jäi Jackin kanssa Mossin vyöryttämien kivien alle.



Benin ennustukset
WEED-mangan kolmannessa osassa Ben on nähnyt painajaista, jossa Ouu alkoi liikkua. Benin unen voi ajatella liittyvän vain Hougenin joukkojen ilmestykseen, joka aiheuttaisi paljon liikettä. Mutta muistellaanpa hieman osaa kaksi...

Kun Kagetora opastaa Weediä kohti Kaksoissolaa, se huomauttaa, että Kaksoissolan vieressä on vuori nimeltä Komagateke, josta nousee hivenen savua. Jos vuorta katsoo yhtään tarkemmin, näkee selvästi, että se on niin klassinen tulivuori kuin vain mahdollista. Pikainen googletus paljastaa myös sen, että vuori ei ole keksitty asia: Akita Akita Komagatake on aktiivinen tulivuori Ouussa, joka purkautui viimeksi 1970-71.

Tämä on selkeästi yksi juonielementti, josta Takahashi on luopunut WEED-mangaa tehdessään - ja hyvä niin. WEED-mangan sijaan tulivuoren purkautuminen aloittaa Orion-mangan, jossa hahmot ja hajoavat perheet ovat jo tuttuja, luoden näin vaikuttavamman efektin kuin jos tulivuori olisi purkautunut heti WEEDin aikana.

Kuka tuo on?
Yksi erikoisimpia käyttämättömiä juonielementtejä on heti WEED-mangan toisessa osassa. Hidetoshi antaa Daisukelle nivaskan kuvia, joissa on valokuvat Ouun vaarallisimmista koirista. Kuvissa on John, Akame - ja täystuntematon, musta tanskandoggi.

Kuka musta tanskandoggi on? Värivirheinen Ben tai Ken ovat melkoisen epätodennäköisiä vaihtoehtoja ja ollakseen Hougenin alkuperäinen suunnitelma, koira näyttää aivan liian ystävälliseltä: jo Akame näyttää uhkaavammalta kuin musta tanskandoggi. Lisäksi Hougen ei tuossa vaiheessa vielä ollut Ouussa. Oliko tällä koiralla mahdollisesti jokin suurempi rooli tarinassa Takahashin ensimmäisissä suunnitelmissa? Ehkä se oli yksi Ouun uusista johtajista?

Yksi vanhimpia teorioita, joka on ajoilta, kun GNG- eikä GDW-mangaa saanut mistään edes japaniksi ja tarjolla oli vain WEED-mangan kolme englanniksi käännettyä osaa, on melkoisen mielenkiintoinen. Monet olettivat, että outo musta koira on yksi Billin alaisista, joka nähdään GNG-mangan osassa 7 ja joka käskee Giniä lähtemään Billin alueelta, ettei sitä tapettaisi. Toiveikkaimmat pitivät sitä jopa voimakkaana naishahmona.

Kuka tämä mysteerihahmo on? Sitä saamme tuskin koskaan tietää.

Lähestyykö Orion loppuaan?

Orion-manga on tällä hetkellä ilmestynyt 27 osaa (28 on Japanissa pian painossa) ja sen lopullista pituutta on voitu vain arvailla. Japanilaisilla arviota on mahdollista tehdä juonta seuraamalla, mutta täällä Suomessa sekin on hankalaa kielimuurin vuoksi. Mitä sarjassa on nyt meneillään? Sisältää spoilereita.

Lueskelin tässä vähän aikaa siten osat 26 ja 27 enkä voinut olla vertaamatta niitä vähän aikaa sitten ilmestyneen WEED-mangan osaan 28. Orionissa pääpahis, huivikoira Masamune, on pakotettu kaksintaisteluun Orionia ja Akakamaa vastaan jyrkän rotkon äärellä. Lisäksi Masamunen oma lauma iskee taisteluun Oun joukkoja, Joujia, Kenia, Kagetoraa ja montaa muuta, vastaan.

Masamune on taisteluissa voitolla: se voittaa Akakaman ja Orionin helposti, minkä lisäksi sen joukoilla on selkeä ylivoima Oun joukkoihin nähden. Sen omat johtajat ovat sille uskollisia ja paha vastus Oun joukoille. Lisäksi ylitsepääsemätön rotko on jakanut Oun joukot kahdelle puolelle sekä rotkon rinteille.

Masamune, Orion ja Akakama päätyvät lopulta kaikki rotkon pohjalla virtaavaan koskeen ja vaikka Orionin apuna on itse Gin, päättyy taistelu Masamunen voittoon.

Masamunen taistelu kuitenkin jatkuu, nyt Rigeliä vastaan, joka on oppinut uuden, Battougan tyylisen liikkeen, jolla se iskee Masamuneen.

Mangan mukana on mainoksia osasta 28 ja niistä näkee palasen tulevaa juonta: Masamune selviää iskusta vaurioilla ja Rigel itse haavoittuu tai menettää tajuntansa. Nyt taistelutanterreella on pahisten lisäksi Rigel, Orion, Gin ja Sanada Nyudoounsai. Lisäksi taistelua lähestyvät Weed ja Sirius.

Alkaako Orion (tai vaihtoehtoisesti Masamunea vastaan käyty taistelu) olla tässä? Itselleni tästä nykyisestä taistelusta tulee erittäin vahvasti mieleen Hougenia vastaan käyty taistelu armeijoiden iskiessä yhteen ja pahisten johtajan ollessa laumastaan erillä. Lisäksi Masamune on erittäin voimakas vihollinen, jonka on nyt onnistunut saman taistelun aikana haavoittaa tai iskeä maahan Orion, Akakama, Gin ja (seuraavassa osassa) Rigel enkä voi itse olla ajattelematta sitä, että Takahashi sanoi Animeconissa käydessään, että Orion voi kuolla tarinan aikana.

Voisiko olla, että Orion-mangassa käydään nyt lopputaistelua, joka saattaa päättää mangan tarinakaaren tai koko sarjan? Monia juonikuvioita ja pahiksia on vielä käyttämättä, mutta huonoimmassa tilanteessa GDWO:n suosio on niin heikko, ettei sarjaa tahdota jatkaa enää. Tosin on myönnettävä, että sarja, jossa on yli 100 osaa, ei kovin helpolla voi suosiotaan menettää. Toisaalta taas Takahashi itse lähestyy jo eläkeikää.

Itse toivon, että Orion ei sarjana tähän päättyisi, mutta tarinakaarella tämä nykyinen tilanne olisi komea päätös. Taistelu on tällä hetkellä todella mielenkiintoinen ja piirrosjälki sekä tarina tempaavat mukaansa. Myös vanhoja hahmoja on kiitettävästi kuvioissa mukana, mikä lisää omaa mielenkiintoani huomattavasti. Orionin kuolema olisi minusta (rehellisesti sanoen) upea veto, koska se on kuitenkin päähenkilö ja sellaisen kuolemaa näkee harvoin. Rigelistä tai Siriuksesta voisi hyvinkin tulla sarjan nimikkopäähenkilö Orionin sijaan tai tämä voisi olla mahdollisuus Weedin paluulle.

Jään siis innolla odottamaan seuraavia osia~