Pohdintaa Jeromen ja Lydian pennuista, osa 2

Kirjoitin TLW:n alkaessa pohdintaa Jeromen ja Lydian pennuista ja nyt, kun TLW on päättynyt Japanissa ja tärkeimpiä kohtauksia on käännetty suomeksi, voidaan pentuja tarkastella uudestaan.

Pentuja on kuusi ja niistä neljä on uroksia, kaksi narttuja.

Lenov - uros
Tila: Kuollut, Monsoonin alaiset tappoivat sen.
Lenov ei ole nimi tai ei ainakaan paljon käytetty nimi. On todennäköistä, että Takahashi on valinnut sen vahingossa, koska se on venäläistyylisen kuuloinen.

Lenov mainitaan useita kertoja Lydian pojaksi kertojan toimesta.

Akira - narttu

Tila: Kuollut, hyökkäsi Monsoonin alaisen kimppuun.
Akira on alunperin naisen nimi, mutta sitä käytetään nykyisin paljon myös miehen nimenä.

Akiraa kutsutaan pennuksi (kertoja) tai lapseksi (Cross) yhdessä Tetsuon kanssa. Lydia viittaa kolmeen kuolleeseen lapsina ja pikkuisina.

Tetsuo - uros

Tila: Kuollut, hyökkäsi Monsoonin alaisen kimppuun.

Tetsuo on miehen nimi.

Tetsuota kutsutaan pennuksi (kertoja) tai lapseksi (Cross) yhdessä Akiran kanssa. Lydia viittaa kolmeen kuolleeseen lapsina ja pikkuisina.

Maru, Sunny ja Tonov ovat sitten hankalampi tapaus.

Maru on japanilainen nimi, jota voidaan käyttää sekä tyttöjen että poikien nimenä.

Sunny on länsimainen nimi, jota voidaan käyttää sekä tyttöjen että poikien nimenä.

Tonov on esimerkiksi bulgariassa käytettävä sukunimi.

Johtopäätelmä

Koska Akiraa ja Tetsuota ei kutsuta missään vaiheessa veljiksi, siskoiksi, tyttäriksi, pojiksi ym. vaan pennuiksi ja lapsiksi, voidaan tästä päätellä, että todennäköisesti toinen niistä oli narttu ja toinen uros. Lisäksi mangassa mainitaan, että niiden veri roiskui sisarusten päälle eli ei veljien, mistä päätellen jäljelle jääneessä kolmikossa on yksi naaras ja kaksi urosta. Tavallisesti kertoja mainitsee, jos joukossa on vain uroksia tai narttuja. Esimerkiksi Hiro ei peräänny, koska se ei voi karttaa taistelua poikiensa nähden.

Olen itse merkinnyt Akiran nartuksi, koska Akira on myös naisen nimi, kun taas Tetsuo on vain miehen nimi. Lenov on taas hyvin selvästi todettu urokseksi.


Nämä kaikki tiedot ovat The Last Wars -pokkarista 1, joten voidaan olettaa, että ne ovat todenmukaisimmat tiedot, mitä pennuista on, koska tietoja ei ole ripoteltu useisiin eri pokkareihin tai sarjoihin.

Myöhempien pokkareiden tiedot

Osassa 2 Maruun ja Sunnyyn viitataan vain niiden nimillä, ei pentuina, poikina jne. Myöhemmin niitä kutsutaan taas pennuiksi. Osassa neljä Cross kutsuu Marua ja Sunnya isoiksi pojiksi ja myöhemmin pelkästään pojiksi. Jerome kutsuu niitä uroiksi.

Akamen pois johdattaman ryhmän pentuihin viitataan nuorina.

Tästä voitaisiin päätellä, että Tonov on pennuista narttu, koska se on ainoa, josta ei ole sanottu mitään suoraa. Myös jotkut korealaiset lukijat tuntuvat pitävän Tonovia narttuna. Ikävä kyllä myös se, että Tonov kirjoitettiin pois tarinasta, viittaisi siihen, että se on narttu. Takahashi tunnetusti kirjoittaa naishahmot pois tarinasta: Bella, Minnie, Koyuki ja jossain määrin Cross jäävät helposti syrjään.

Tonovin puhetyyli kuitenkin viittaisi siihen, että se on uros: japaninkielisessä versiossa se käyttää itsestään sanaa "ore", joka on hyvin miehekäs tapa puhua. Yksi harmillinen vaihtoehto on siis myös se, että Takahashi unohti kuinka oli pennut jakanut alussa ja meni sitten eteenpäin fiilispohjalta. On tietysti myös mahdollista, että isoveljien ympäröimä pentu olisi oppinut käyttämään itsestään miehekkäämpää puhetapaa, mutta Takahashi ei ole koskaan ennen tehnyt näin naishahmojen kanssa, vaan naishahmot puhuvat naisellisesti.


Todennäköisintä siis lienee, että Takahashi unohti Tonovin olevan narttu. Lenov mainitaan useaan kertaan urokseksi ja Tetsuo on japanilainen miehen nimi, joten ei voida olettaa, että Takahashi olisi nimennyt sen vahingossa väärin. Sunnysta ja Marusta puhutaan taas usein Jeromen poikina. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis Tonov.

Mokailua...

Harmillista kyllä tämä ei ole edes ensimmäinen kerta, kun tällaista mokailua tapahtuu. Orion-mangassa mainitaan, että osa Lydian ja Jeromen pennuista kuoli. Kuolemasta kerrottiin kertojan kautta, joten silloin ei voida olettaa, että kyse olisi hahmojen tekemästä erehdyksestä.

Noah-mangassa taas Hiron ja Reikan pennut esiteltiin nimeltä ja niistä yksi oli nimeltään Akahime eli punainen prinsessa. Tämä herätti ihmetystä, koska pennuista on aina puhuttu poikina ja Akahime on vain liian naisellinen nimi urokselle. Korjaus tapahtuikin jo seuraavassa osassa, kun Akahimen nimeksi korjattiin Kouta. Nimimoka oli kävi myös toiselle pennulle, joka esiintyi ensin väärällä nimellä: Shirojirou nimettiin uudestaan Jiroumaruksi.

Mitä Akame olisi voinut olla?

Viisiosaisen Akame-mangan on julkaistu kokonaisuudessaan suomeksi. Akame oli mielestäni ihan hyvä sarja, mutta ei kuitenkaan läheskään niin hyvä kuin se olisi voinut olla. Mitkä elementit olisivat auttaneet tarinaa ja mitä olisi voinut jättää pois?

Kun sarja alkoi ilmestyä muutamia vuosia sitten, monet fanit harmittelivat sitä, että se ei nimestään huolimatta kertonutkaan Akamesta, vaan Akamen esi-isistä. Itse olin tästä hieman pettynyt, mutta totuin ajatukseen nopeasti. Lisäksi mangassa oli mukana lupaus siitä, että tarinan viimeinen osa keskittyisi Akameen ja Kurojakiin, kunhan välissä olisi esitelty muitakin sukupolvia. Tarinan välilehdillä esiteltiin Hakutakan ja Akamen lisäksi välissä olleita muita ninjakoirasukupolvia, joten on mahdollista, että tarinasta oli alunperin tarkoitus tehdä yhtä mittava kokonaisuus kuin esimerkiksi Orionista. Tarina kuitenkin päättyi hyvin nopeasti ja jopa aavistuksen töksähtäen, mikä viittaisi siihen, että Akame ei saanut isoa suosiota. Miten tarinasta olisi saanut astetta mielenkiintoisemman ja miltä osin se jäi ontumaan?

Itse katson Akamen isoimmaksi viaksi sen historiallisuuden: Takahashi on selkeästi päättänyt, että hän tahtoo pitää historialliset tapahtumat ja realismin mukana tarinassa. Akame-mangassa saakin runsaan esittelyn japanilaisista lääninherroista ja sotatilanteista.

Tällöin tarinaan tulee ongelma sekä japanilaiselle että suomalaiselle lukijalle: Suomalaiselle lukijalle tapahtumat ovat täysin tuntemattomia ja daimioiden nimeäminen tuntuu lähinnä listaamiselta. Japanissa sotainen feodaalikausi taas käsitellään kattavasti läpi kouluissa ja se tunnetaan läpikotaisin. Tällaiselle kohdeyleisölle Takahashin tarina tarjoaa vain raapaisupintaa eikä tuo historiallisiin tapahtumiin mitään uutta. Feodaalikautta on myös käsitelty paljon monissa muissa anime/manga/pelisarjoissa ja useimmiten sitä on muokattu niin, että alkuperäisiä historiallisia hahmoja ei edes tunnista.

Oda Nobunada animesta Battle Girls.

Lisäongelmaa tarinaan tulee mukana olevan realismin kautta. Ninjojen taistelutekniikoita on mielenkiintoista seurata ja tarinaan saa karuja kohtia raakuuksista kertomalla, mutta tarina kertoo lopulta miekkoja käyttävistä ninjakoirista, joilla ihmisen tasoinen älykkyys. Ne eivät istu muuten niin realistiseen maailmaan. Tarinan olisi pitänyt ottaa astetta fantasiatyylisempi malli, jotta koirat olisivat tuntuneet osalta maailmaa.

Hevonen voi olla myös moottoripyörä.

Tämän toteuttaminen on tietysti haasteellista: Ginga-sarjat asettuvat kuitenkin oikeaan maailmaan eivätkä Gamun tyyliseen selkeään fantasia-maailmaan. Gingassa etenkin ihmiset ovat aina vain tavallisia ihmisiä ilman supervoimia, kun taas koirat voivat tehdä mitä huvittaa. Tämän vuoksi Akamenkin ihmishahmojen tuli olla "vain" ihmisiä, vaikka ninjoja olivatkin.

Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että Akamen ninjakoirille olisi pitänyt antaa vastaavia voimia kuin Gamussa. Elettiinhän tuolloin kuitenkin ninjojen kultakautta, joten olisi loogista, että koirat olisivat voimiltaan Rikin ja Ginin kaltaisia. Sukupolvien saatossa iskut ja tekniikat unohtuisivat eikä niitä voitaisi edes käyttää, kun ei olisi ihmisiä auttamassa haarniskoiden ja miekkojen takomisessa. Tämä olisi myös luonut koirista oikeasti pelottavia vastuksia. Nyt niiden erikoistaito oli vain miekkailu, mihin ihmisetkin pystyvät. Koirien ei nähdä käyttävän edes Raikakeniä saati sitten uusia iskuja.

Miksi Takahashi ei sitten lähtenyt kehittämään ninjakoirien maailmaa? Puhtaana arvauksena voisin kuvitella, että Takahashi tahtoi tehdä tarinasta historiallisen opetusmielessä. Takahashi on pitkään tehnyt töitään periaatteena, että hahmoilla tulee olla korkea moraali/opettaa moraalia lukijoilleen, joten voisi olla mahdollista, että hän piti Akamen tarinaa mahdollisuutena saada lukijoita kiinnostumaan historiasta.

Toisekseen, Takahashi on ehkä sanonut joskus, että hän ei pitänyt erikoistekniikoidan tekemisestä tai nimeämisestä. (En löytänyt tietoa varmentamaan tätä.) Sen Takahashi on kuitenkin sanonut, että taisteluiden tekeminen koirilla on hankalaa, koska niiden taistelutavat ovat niin rajoittuneita.

Viimeinen asia, jonka näen ongelmaksi historiallisuudessa, on sen viemä sivutila.

Kaksi esimerkkiä:

Krooh pyyh.

Osa 4, 108-125 ja sen jälkeen vielä kymmenisen sivua.
Nämä sivut kertovat Odan olevan pahis ja hänen sotajoukkojensa johtajien nimiä sekä vastustajien joukkojen suunnitelmia. Suurinta osaa hahmoista ei nähdä enää koskaan. Odan pahisroolin korostaminenkin tuntuu turhalta, koska hän ei ole Igojen henkilökohtainen vihollinen ja hän kuolee kuten historiassakin: salamurhaajien iskussa.

Entäpä jos tämä aika olisi käytetty johonkin muuhun? Hakutakan veljet olivat juuri kuolleet taistelussa, joten tämä olisi voinut olla hyvä hetki surra niitä. Oozaru olisi voinut vaikka jutella Hakutakan kanssa ja moittia tätä, koska tämän uhkarohkeus koitui lopulta kahden veljen kuolemaksi. Tästä olisi helposti saanut Leijonakuningas/Tiedätkö miksi olemme karhukoiria, poikani? -kohtauksen. Lisäksi se olisi tuonut hahmoihin inhimillisyyttä, kun niiden kanssakäymistä olisi nähnyt sotimisen ulkopuolellakin.

Osa 5 - Koga-koirien kouluttaja
Olin todella, todella yllättynyt, kun tämä hahmo astui esiin, vaikka on maailman loogisin asia, että koga-koirillakin on opettaja. Kuka hän on? Mistä hän tuli? Tunsiko tämä Oozarun omistajan? Tunsiko Oozaru tämän miehen? Hänestä ei saatu tietää mitään. Ei mitään.

Tavallaan mystinen opettajakin toimii hahmona, mutta olisi ollut paljon hienompaa, jos esim. Koga-koirien omistaja olisi murhannut Kiheen, jonka jälkeen Taichi, Ryoujun ja Hakutaka olisivat vannoneet kostoa tälle. Tämä opettaja oli kuitenkin paljon mielenkiintoisempi hahmo kuin kaikki historialliset ja puolihistorialliset hahmot, joita tarinassa vilisee.

Tässä tiivistyy myös toinen Akamen isoista ongelmista: hahmot. Useimmat hahmot jäävät hyvin latteiksi ja vaille persoonallisuutta. Tarinan alussa tällainen on aivan hyväksyttävää, mutta kukaan hahmoista ei kehity merkittävästi tarinan aikana ja monesti tuntuu, että tarina ei edes kerro hahmoista. Oozaru, Hakutaka, Taichi ja Ryoujun ovat kaikki päähenkilöitä, mutta manga ei kerro oikeastaan kenestäkään heistä: Oozarun taustoja ei koskaan saada tietää, Ryoujun ei ota isänsä paikkaa koirien kouluttajana eikä Hakutaka tai Taichi varsinaisesti koe mitään hahmokehitystä tarinan aikana. Niillä kaikilla olisi mahdollisuus kasvaa hahmoina, mutta ne jäävät kuitenkin puolitiehen.

Akame on ihan hyvä sarja, mutta kun sitä pohtii hetken, huomaa siitä helposti, miksi se jäi niin lyhyeksi. Jos tarina olisi keskittynyt enemmän koiriin ja luonut tarinaan uutta historiaa ninjakoirille, olisi se ollut astetta mielenkiintoisempi. Se olisi myös toiminnan lisäksi tarvinnut tilaa ja aikaa hahmoille itselleen.

Pohdintaa Lydiasta

Sisältää spoilereita GDW-, GDW:O- sekä G:tLW -mangoista.

Lydia on useimpien listalla, kun puhutaan WEED-mangan sekä sen jatko-osien naishahmoista. Käytännössä katsoen kaikista muista naishahmoista poiketen Lydia on taistelija ja pystyy pitämään puolensa. Onko hahmo kuitenkin yliarvostettu? Millainen hahmo Lydia lopulta on ja millaiseksi se muuttui?

Lydian taistelutaidoista puhutaan paljon ja se on voimiltaan todennäköisesti keskivertoa sotakoiraa voimakkaampi: onhan sillä luutnantin arvo. Lydiaa ei kuitenkaan nähdä taisteluiden keskiössä, vaan se on useimmiten syrjemmässä. Tämän vuoksi Lydian voimista tai taidoista ei saada selkeää kuvaa. Lisäksi se on hyvä strategi. Puhtaasti älynsä vuoksi Lydia ei ole voinut nousta asemaansa, koska myös muut sotakoirat ovat taitavia rakentamaan taistelusuunnitelmia ja ansoja vihollisille.

Jos Lydiaa vertaa naishahmoista esimerkiksi Crossiin, on niissä selkeä ero: Lydia on selkeämmin sinut naiseutensa kanssa eikä sen asemaa naisena korosteta. Kun Cross kertoo melkein häpeillen syynsä pelastaa Kurojakin pentu Chibi, pelastaa Lydia sivullisia ilman nöyrtymistä tai nolostumatta pehmeyttään. Lydiassa korostuu enemmän sen sukulaisuussuhde Maximiin. Sotakoirien joukossa se on mukana niin taisteluissa kuin metsälläkin. Lydian sukupuoli alkaa korostua oikeastaan vasta silloin, kun Ouun joukot saapuvat: Lydia tahtoisi seurata Maximia, vaikka se tarkoittaisi varmaan kuolemaa. Akame iskee Lydian tajuttomaksi ja kantaa sen pois.

En äkkiseltään muista, onko mitään tällaista vastaavaa tapahtunut mieshahmojen kesken. Kun Kurotora ja Chuutora jäivät vangiksi, pelasti Musashi Akatoran. Monissa tilanteissa koiria on raahattu korvista poiskin. Useimmiten mieshahmot kuitenkin päästetään läpi taisteluun tai niille puhutaan järkeä (Igat). Monissa tietysti asetelmakin on erilainen, hahmoilla on aikaa jäädä keskustelemaan tai taisteluun karataan omin luvin.

Lydian iskeminen tajuttomaksi oli kuitenkin minusta melko halpa temppu. Akame on tosin tehnyt samanlaisia aiemminkin esimerkiksi Kurotoran kanssa, mikä päättyi kohtalokkaasti.

WEED-mangan jatkuessa Lydian osa jää pienemmäksi. Siitä tulee Jeromen puoliso ja ne saavat kuusi pentua eikä Lydiaa nähdä enää osallistumassa taisteluihin. Lydia on pariskunnassa kuitenkin se kylmäverisempi ja kun koirat jäävät tulipalon saartamaksi, Lydia jakaa perheensä kahtia, että niiden selviytymismahdollisuudet paranisivat. Orionin puolella Lydia jää monen muun hahmon ohella syrjään eikä sen rooli ole kovin merkittävä.

Ginga: The Last Warsin alussa Lydian tarina päättyy. Se hyökkää yhden Akakabuton jälkeläisen kimppuun pelastaakseen pentunsa. Lydian onnistuu siepata kuoleva pentunsa, mutta sen pako epäonnistuu ja karhu murskaa sen selän ja sisäelimet.

Monet ovat harmitelleet Lydian kohtaloa ja olleet pettyneitäkin siihen. Takahashin syitä tappaa Lydia on pohdittu: elävänä Lydian olisi pakko osallistua taisteluihin eikä sitä voisi jätää roolitta, Lydian kuolema voisi ajaa Jeromen kuolemaan eli Lydia kuoli vain Jeromen hahmon kehittämiseksi.

Mistä lähtien Takahashi ei ole jättänyt taistelutaitoisia hahmoja syrjään tarinasta?
Mistä lähtien hahmojen kuolemia ei ole tehty vain (tai paremminkin "vain") toisten hahmojen tunteiden nostattamiseen?

Itse pidin Lydian kuolemaa toivottavana asiana. Lydia on koko Ginga-saagan ensimmäinen naishahmo, joka kuolee taistellen. Useita naishahmoja on kuollut aiemminkin, mutta ne ovat kuolleet tauteihin, väsymykseen, tehneet itsemurhan tai muuta vastaavaa. Eloon jääneille naishahmoille Takahashi tuntuu välillä kirjoittavan aivan äklö-onnellisia loppuja: Benin kuoltua Cross jää yksin, mutta Orionissa se kohtaa taas vanhan ihastuksensa.

Vaikka Lydian sanotaan toimineen (epätarkka käännös) kuten äidin kuuluukin/äidille ainoalla mahdollisella tavalla, katsoisin kuitenkin, että sen hyökkäys on aivan verrattavissa GB:n ja Weediin, Teruun ja tämän isään tai Akatoraan ja Beniin. Lydian yritys vain epäonnistui kaikkein pahimmalla tavalla.

Lydian kuolema toi Gingan naishahmoihin aivan uudenlaisen pohjan ja antoi niille mahdollisuuden paitsi liittyä ja elää Oun soturina, myös kuolla sellaisena.

(Lydian kuolemaa ei tässä vaiheessa ole vielä täysin varmennettu, mutta sen vammat ovat sitä luokkaa, että se ei todennäköisesti voi selvitä.)

Miksi Weed on täydellinen?

Weed on Ginga-sarjoissa eniten keskustelua herättänyt yksittäinen hahmo. Sen päätöksiä kyseenalaistetaan, sen motiiveja epäillään ja muutenkin hahmo saa osakseen paljon kritisointia. Yksi asia, mitä itse ihmettelen on se, miten Weediä haukutaan jatkuvasti täydelliseksi. Se ei tee virheitä, oppii Battougan helposti ja saa kaikkien hyväksynnän tuosta vain.

Erikoisinta tässä on se, että Weed tekee tarinan aikana paljon virheitä ja se epäonnistuu monessa asiassa. Nämä kaikki epäonnistumiset ja virheet ovat inhimillisiä eivätkä samanlaisia strategisia virheitä kuin Rikin ja Ginin virheet. Alla muutamia Weedin tekemiä huomattavia virheitä ja epäonnistumisia.

Weedin virheet

Sakurasta huolehtiminen
Weed ei osannut pyydystää ruokaa, mikä oli osasyynä Sakuran kuolemaan. Vertailun vuoksi samanikäinen Gin osasi pyydystää fasaaneja ja mahdollisesti muuta riistaa, vaikka se ei ollut villikoira.

Taistelu P4:ä vastaan
Taistelun alussa Weed juoksee suoraan P4:ää kohti, jonka seurauksena hirviö saa otteen Jeromesta ja Jerome haavoittuu. Myöhemmin Weed ei saa hirviötä houkuteltua pois luolasta eikä haavoitettua sitä vakavasti, vaikka Ken ja Kagetora auttavat sitä. Myöhemmin Ken ja Kagetora joutuvat pelastamaan Weedin.

Kidnappaus
Rocketin veljesten onnittuu siepata Weed ilman, että tämän onnistuu tehdä yhtään vastarintaa. Päinvastoin Weed menettää tajunsa sieppauksen aikana.

Kamakirin kohtaaminen
Kun Weed kohtaa Kamakirin, Weed alistuu ja pyytää lupaa kulkea alueen läpi. Tämä oli munaus: Weedin omat laumalaiset eivät tahtoneet nähdä johtajaansa kumartelemassa toiselle ja Kamakiri oli jo Hougenin joukoissa, joten pyynnöillä ei ollut mitään virkaa.

Vakoojien vapauttaminen
Tämä kohtaus on aiheuttanut paljon keskustelua ja itsekin olen pitkälti sitä mieltä, että vakoojien vapauttaminen oli tyhmä teko, joka vaaransi koko lauman.

Sniperin kimppuun hyökkääminen
Kuultuaan Ginin kuolemasta Weed hyökkää suinpäin Sniperin hallinnassa olevalle alueelle ja melkein kuolee joutuessaan alakynteen taistelussa.

Armeijan kerääminen
Myös Weedin keräämää armeijaa voi tavallaan pitää epäonnistuneena. Samalla kun Hougen riitti riveihinsä satoja koiria, ehkä noin 500, oli Weedin armeijassa aina alle 100 koiraa. Weedin laumassa oli useita yksittäisiä hyviä taistelijoita, mutta Weed ei missään vaiheessa saanut kerättyä suurta laumaa. Ainoat valmiit laumat, jotka Weed liitti joukkoihinsa oli Tesshin ja Koga-koirat sekä Kyoshiro-laumoineen. Kaikki muut koirat olivat yksittäisiä sotureita. Moss ja Kisaragin pojat liittyivät laumaan omine aikoineen tai sitten jonkun muun pyynnöstä.

Tähän listaan saisi vielä varmasti jatkoakin.

Listassa näkyy myös eräs tärkeä seikka: Weed jää taisteluissa monta kertaa alakynteen, häviää niitä tai haavoittuu. Monesta vaikeasta tilanteesta Weed selviää vain sen vuoksi, että Jerome tai joku muu käy pelastamassa sen.

Zetsu Tenrou Battouga

Battougan oppimisesta voi olla montaa mieltä. Animessa Weed tekee battougan vaistonvaraisesti, kun sen ystävät ovat vaarassa, mutta ei muista iskua tai sen tekemistä, kun siltä kysytään sitä. Mangassa (sekä myöhemmin myös animessa) Weedin täytyy opetella Battougaa Tesshinin neuvomana. Weed oppii iskun nopeasti, muutamassa päivässä, ja kykenee käyttämään sitä hyvin myös elävään vastustajaan joskin iskun voima vie Weediltä kaikki voimat ja iskee sen tajuttomaksi. Myöhemmin Hougenia vastaan Weed lentää nurin aina iskun tehtyään.

Verrataanpa Weediä muihin sukunsa jäseniin:

Riki oppii iskun susilta. Opettelun aikaa tai tapaa ei kerrota. Riki pystyy tekemään iskun helposti eikä satuta itseään laskeutuessaan.

Gin oppii Battougan nähtyään sen yhden ainoan kerran. Gin ei loukkaannu eikä väsy iskun käyttämisestä ja jaksaa käyttää sitä monta kertaa peräkkäin. Lisäksi Gin saa iskuun niin paljon voimaa, että kykenee iskemään sillä Akakabuton pään irti.

Yukimura osaa torjua Battougan, kun se näkee sen ensimmäisen kerran. Lisäksi Yukimura on omillaan kehittänyt hyvin Battougan tyylisen iskun, Neck the Killing.

Lauman johtajuus

Yksi asia, mistä Weediä on myös kritisoitu, on se, miten helposti se sai lauman johtajan paikan. Gin sai johtajan paikan, kun Ben sokeutui ja Gin tahtoi jatkaa matkaa Shikokuun, jonka jälkeen se alkoi ansaita paikkaansa johtajana.

Weed taas määrättiin johtajaksi. Laumassa oli noihin aikoihin Ken, Kagetora, Jerome, Mer ja joitakin rivikoiria. Weed itse ei pyytänyt päästä johtajaksi eikä se edes tahtonut johtajaksi, mutta sen laumalaiset päättivät asiasta sen puolesta.

Samoin kävi myöhemmin Ouun ylipäällikkyyden kanssa. Gin antoi paikkansa Weedille, vaikka tämä yritti siitä kieltäytyä. Weed ei ole missään vaiheessa tarinaa etsinyt itselleen johtajan paikkaa tai valtaa.

Oma elämä

Kun Weed kohtaa Koyukin, kummatkin rakastuvat toisiinsa päätä pahkaa. Weed ottaa etäisyyttä muihin laumalaisiinsa ja lähtee Ouusta. Kun Weed on matkalla, Venäjän sotakoirat rantautuvat Hokkaidoon. Weedille ilmoitetaan tunkeilijoista, Hakuroun valmiudesta ryhtyä sotaan ja siitä, että Gin on lähtenyt matkaan laumansa kanssa.

Kun Weed kuulee asiasta, ei Weed lähde matkaan. Monet lukijat olivat sitä mieltä, että Weedin pitäisi heti lähteä apuun.

Miksi ihmeessä pitäisi lähteä?

Weed ei tunne Hakurouta, mutta tietää, että tämä on vanha Ouun soturi, jolla on armeija.
Apuun on jo lähtenyt Gin, joka keräsi Hougenia vastaan parissa päivässä satojen koirien armeijan.
Sotakoirien taitoja ei tuossa vaiheessa tiedetty.
Weed laittoi Rocketin sijaisjohtajaksi laumalleen ja tämä ryhtyi keräämään joukkoja.

Johtajana tämä kuulostaisi minusta suorastaan loistavalta delegoinnilta ja jatkaisin lomaani. Homma ei kuitenkaan toimi ja heti, kun Weed saa tietää tästä, jää Koyuki taakse ja Weed lähtee keräämään joukkoja.

Olen yhä sitä mieltä, että Gin mokasi kaikkein pahiten sotakoiria vastaan taistellessa, koska Gin ei kerännyt joukkojaan, vaikka tiesi vastustajiensa voimasta.

Kerrataan kuitenkin vielä hieman:

Weed
- Oli poissa maksimissaan 2 viikkoa
- Lähti sotaan armeijansa kanssa melko myöhään

Gin
- Oli poissa Ouusta useita vuosia
- Jätti paikalle kaksoisolentonsa, mutta ei käynyt antamassa niille tarkempia ohjeita
- Ei kuullut vuosien aikana ainuttakaan huhua siitä, miten Ouun paratiisi oli kaatunut, korruptoitunut ja joutunut ihmisiä syövän hirviön valtaamaksi

Miksi?

Nämä kaikki seikat ovat kuitenkin usein perusteluita sille, miksi Weed on täydellinen. Miten tämä on edes mahdollista? Ymmärtäisin enemmän, jos Weedistä valitettaisiin siksi, että se tupeksii jatkuvasti, mutta Weedin virheistä on puhuttu oikeastaan Koyukin kanssa hempeilemisen yhteydessä.

Mitkä ovat kuitenkin syitä, miksi Weed näyttää ihmisten silmissä niin ah-niin-ärsyttävän-täydelliseltä?

Itse pidän kaikkein isoimpana syynä ensivaikutelmaa. Lähes kaikki fanit ovat tutustuneet Weediin hahmona WEED-animen kautta. (Englanninkielisiä mangoja oli ilmestynyt vain kolme eikä niistä saa kovin selkeää kuvaa Weedistä hahmona.) Vaikka Weed tekee samoja virheitä kuin mangassakin, on sävy kuitenkin erilainen ja -erityisen tärkeästi- muiden hahmojen reaktiot ovat erilaisia.

Kun Weed tekee mangassa jonkun päätöksen, sen laumalaiset usein kritisoivat sitä tai esittävät omia näkemyksiään. Jos ei muuta, niin joku taustalla tuhahtelee siitä, millainen pehmoarmeija tämä onkaan. Animessa Weedin teot hyväksytään suoraan ja niitä pidetään suorastaan palvottavina. Monesti, kun Weed tekee päätöksensä, useat sivuhahmot jäävät tuijottamaan Weediä ja ihailevat tämän nerokasta ja oivaltavaa päätöstä ("Meidän ei pitäisi ottaa näitä 2 kuukautta vanhoja pentuja mukaan taisteluun.").

GNG-animessakin oli tällaisia tilanteita, mutta ne menivät ohi muutamassa sekunnissa. Usein ne olivat vain hetkiä, kun hahmot katsovat toisiaan tai sitten siinä kehutaan koko laumaa kokonaisuutena. WEED-animessa tällaisiin kohtauksiin pysähdytään ja niitä hangataan naamalle samalla, kun taustalla soi joku imelä musiikki.

Animen ja mangan suomijulkaisun välillä oli useita vuosia, joten on luonnollista, että kuva Weedistä täydellisenä Jeesuksena jäi katsojien mieleen. Kun manga ilmestyi, se sisälsi pitkälti samat asiat kuin anime, mutta sävyerot olivat näissä huomattavat: muut hahmot eivät palvo Weediä. Monilla anime-Weed kuitenkin kummittelee pysyvästi mielessä, minkä vuoksi mangan käänteet on helpompi unohtaa.

Weed edustaa hahmona huomattavasti erilaisempaa tyyppiä kuin Gin ja Riki aikoinaan: se on inhimillinen eikä se saa voimiaan tuosta vain. Lukijoiden tulisi kuitenkin huomata se eikä arvostella Weediä vain ensivaikutelman kautta.

Ginin pöljät tempaukset

Giniä pidetään usein erehtymättömänä johtajana, mutta itse mangaa lueskellessani olen huomannut Ginin tekevän useita rehellisesti sanoen tyhmiä tempauksia. Tässä muutamia niistä.

Kuvat Sometimes Ginga can't art -blogista.

Matkaan myrskyssä!

Kun Gin ja muut koirat lähtevät matkalle Shikokuun, on käynnissä valtava myrsky. Miksi ihmeessä Gin ei voinut odottaa päivän verran, että myrsky olisi mennyt ohi ja jatkanut matkaa sitten? Myrskyssä uiminen riskeerasi turhaan monen koiran hengen ja väsytti ne perinpohjin.

Perustelluin syy matkaanlähdölle oli se, että Ben ei tahtonut ylittää merta. Missään ei kuitenkaan viitattu, että Ben olisi aikonut samantien lähteä pois meren rannalta, jolloin ylittäminen olisi käynyt mahdottomaksi.

Pelkäsikö Gin, että kukaan ei seuraisi sitä, jos matkaa jäätäisiin miettimään pidemmäksi aikaa? Tästä huolimatta myrskyyn syöksyminen oli äärettömän tyhmä teko.

 

Tiikeriveljekset neuvottelemassa

Kaikista laumansa koirista Gin valitsi juuri Tiikeriveljekset neuvottelemaan Musashin kanssa. Miksi? Tiikeriveljekset olivat ärhäköitä eivätkä ne ole missään vaiheessa osoittaneet mitään kykyjä neuvottelemiseen - päinvastoin. Gin itse tai esimerkiksi Akame olisi sopinut tehtävään paljon paremmin.

Tiikeriveljekset eivät lähteneet suorittamaan tehtävää omin luvin, vaan Gin ja muut laumalaiset vähintäänkin tiesivät milloin, minne ja miksi ne menivät sekä milloin ne tulisivat takaisin.

Akakabuton härnääminen

Kun suuri taistelu lähestyy, Gin hiipii Smithin kanssa Akakabuton linnakeen taakse, missä vastassa on syvän kuilun takana oleva jyrkkä kallionseinämä. Gin hyppää helposti toiselle puolelle vain palatakseen hetken päästä takaisin. Mikä oli tämän tarkoitus?

Toki Gin pääsi tällä voimien esittelyllä itsemurhajoukkoihin mukaan, mutta samalla se todennäköisesti paljasti Rikin suunnitelman Akakabuton kaksoisolennolle. Akakabutolla oli vartija valvomassa vuorilinnan selustaa, mutta se tuskin odotti täysmittaista hyökkäystä sitä kautta. Rikikin mainitsee Ginin kysyessä, että se on pohtinut hyökkäystä Akakabuton selustaan. Eli toisin sanoen Riki oli A. keksinyt suunnitelman vähän aikaa sitten B. tietoisesti vältellyt aluetta, että Akakabuto ei vartioisi sitä.

Kummin vain Gin näytti Akakabuton kaksoisolennolle, että koira pystyy hyppäämään rotkon ylitse ilman ongelmia ja kiinnitti samalla kaksoisolennon huomion Rikiin.

MIKSI GIN?

Hougenin vakoojan vapauttaminen
Kun Gin on Akamen ja Johnin kanssa hakeutunut suojaan lumimyrskyltä, ne nappaavat kiinni yhden Hougenin kätyreistä. Gin päästää vakoojan kuitenkin vapaaksi, kun se sanoo, että sen vaimo ja lapset kaipaavat sitä. Lopputuloksena kolmikko jää vangiksi ja samalla Gin vaarantaa Reikan hengen.

Olen yrittänyt miettiä järkevää motiivia Ginille ja minulle tulee mieleen vain yksi: kuolemankaipuu. Gin oli juuri saanut tietää Sakuran kuolemasta ja Hougenin alaisen se päästää vapaaksi nimenomaan vaimon ja lasten noustessa puheenaiheeksi. Myöhemmin Gin lähettää Molen kautta viestin eikä yritä pitää toivoa yllä, vaan sanoo odottavansa kuolemaa.

Masentuminen jne. on ihan ymmärrettävää, mutta Ginin tapa tehdä itsemurhaa aiheuttaa Johnin kuoleman, monen Ouulle uskollisen rivisotilaan tappamisen, sivullisten kuolemia ja ihan yleisesti auttoi Hougenia nousemaan valtaan.

Lopulta Gin toki piristyy ja päättää, että tahtoo kohdata Weedin ennen kuolemaansa. Lohduttaa varmasti kaikkia raatogalleriaan päätyneitä.

Leaderp

Weedin ja Ginin johtajuus

Koska nämä liippaavat erittäin läheltä, mainitsen ne samassa.

Johtajakautenaan Gin kierteli paljon maailmalla auttamassa muita koiria, mutta samalla se katosi Ouusta moneksi vuodeksi. Miksi? Ginillä ei ole katoamiselleen mitään järkevää syytä ja sen poistuminen aiheutti paratiisin kaatumisen.

Myöhemmin Gin antaa ylipäällikön paikan Weedille, joka jatkaa aivan samalla linjalla. Miksi ihmeessä Gin teki Weedistä ylipäällikön?

Vaikka Weed olikin taitava johtaja ja kokosi oman armeijan, ei se selvästikään ollut valmis johtajaksi - Weed itsekin sanoo niin. Lopputuloksena Ouulla on johtaja, joka lähtee huitelemaan milloin unen perään ja milloin tyttöystävänsä kanssa.

Sotakoirien kohtaaminen

Kun Gin lähtee auttamaan Hakurouta, se jättää Ouun Rocketin - joukkojen nopeimman viestinviejän. Tämä virhe osoittautui onneksi, sillä lopulta Rocketia tarvittiin Weedin etsimiseen ja lisäksi Gin ei voinut tietää, millaisessa pulassa Hokkaido oli.

Gin to rescue!

Gin saa kuitenkin tietää tilanteen, kun se on vielä matkalla Hokkaidoon ja Ram kertoo sille kaiken tapahtuneen Hakuroun kuolemasta pentujen ja naaraiden teurastukseen. Tässä vaiheessa kuka tahansa järkevä menisi takaisin omalle alueelleen, kokoaisi armeijan ja lähtisi tällä uudella joukolla kohtaamaan vihollisen. Gin ei kuitenkaan tee näin, vaan jatkaa matkaa Hokkaidolle lähettäen matkaan vain Ramin. Gin olisi voinut lähettää takaisin jonkun vanhan luottosoturinsa - Akamen, Tesshinin, Mossin...- keräämään joukkoja, mutta Gin ei tee sitä, vaan johtaa kaikki Hokkaidolle tietäen, että siellä on koira-armeija, joka tappoi kaikki Hakuroun joukot, joissa kuitenkin oli noin sata sotilasta.

Miksi?

Gin tietää sotakoirien määrän, mutta ei niiden Venäjällä odottavasta armeijasta, joten sillä ei ole kiire estämään armeijan rantautumista.
Gin tietää, että kaikki Hakuroun laumalaiset on tapettu, joten kiirettä ei voi perustella isolla pelastustehtävällä.
Gin tahtoo pelastaa Jeromen, mutta tätä varten Gin tarvitsee pienen, helposti kontrolloitavan joukon, ei pientä armeijaa.

Onko Gin derppaillut muuallakin? Kerro lisää kommenteissa.

Miten Hougenin olisi pitänyt kuolla?

Hougenin kuolema on nostanut monenlaisia keskusteluita. Animen kuolema on useimpien mielestä naurettava. Mangan kuolema on taas saanut erilaisempia mielipiteitä: osa on pitänyt ihmisten kostoa hyvänä ja toimivana ratkaisuna, osalle tämäkin on ollut puskasta revitty.

Jos unohdetaan nykyiset vaihtoehdot, mitä muita vaihtoehtoja Hougenin kuolemalle olisi ollut?

Yksi esitetty vaihtoehto olisi ollut itsemurha. Hougen olisi voinut tappaa itsensä esimerkiksi hyppäämällä alas kalliolta: heikossa tilassaan se ei todennäköisesti olisi enää selvinnyt vammoistaan. Minua tämä vaihtoehto ei houkuta: Hougen selvisi nimenomaan siksi, että se alkoi anoa armoa eikä tämän jälkeen itsemurha tunnu oikealta ratkaisulta. Lisäksi Kamakiri oli jo tehnyt itsemurhan hyvin samanlaisessa tilanteessa, joten Hougenin vetäminen samaan rataan olisi tuntunut toistolta. Hougen ei myöskään ole luonteeltaan sellainen hahmo, joka sortuisi itsemurhaan, vaan joka sinnittelee hengissä viimeiseen asti. Myös aaveiden antamaa apua olen tähän kuvitellut: jos aaveet saisivat Hougenin syöksymään terävää puunoksaa vasten tai muuta vastaavaa.

Toinen vaihtoehto olisi luonnollinen kuolema. Hougen oli pahasti revitty ja se oli saanut monta iskua Battougasta, osan päähänsä. Se olisi hyvin voinut nilkuttaa pois taistelukentältä ja kuolla pian haavoihinsa. Tämä olisi erittäin realistinen ja samalla äärettömän harvoin käytetty ratkaisu, mutta tuskin olisi ilahduttanut faneja kovinkaan paljon. Yksi tämän kaltainen realistinen kuolema Gingassa tullaan näkemään ja se aiheutti kovia pettymyksiä faneille. Toisaalta, jos Hougen olisi lyyhistynyt kuolemaan jo lyhyen matkan päästä Ouun joukoista, olisi ratkaisu voinut olla mielenkiintoisempi. Hougen olisi oletettavasti viimeisinä sanoinaan kironnut ouulaisia, koska tältä hahmolta en aitoa katumusta tahtoisi kuulla. Vaihtoehtoisesti se olisi voinut kutsua veljeään apuun viimeisillä hetkillään.

Tästä heräsi mieleeni kolmas vaihtoehto: entä jos Hougen ei olisi kuollut ollenkaan? Entä jos sille olisi käynyt samoin kuin Genballe, mutta ilman aivovammaa? Mitä Ouun sankarit ja Hougen itse olisi tehnyt, jos sen jalat olisivat pettäneet eivätkä olisi koskaan parantuneet? Olisivatko ouulaiset pitäneet siitä huolta, kuten muista haavoittuneista ja olisiko Hougen edes sallinut sen? Yksi vaihtoehto olisi tietysti ollut, että Hougen olisi viety ihmisten luo (Hyvää joulua, Daisuke!!), mutta Hougenin luonteen huomioon ottaen, se ei olisi ollut fiksu valinta.

Kuolemisvaihtoehdoista ehkä mielenkiintoisin olisi, jos joku Ouun sotureista olisi tappanut Hougenin. Laumassa ei kuitenkaan ollut ketään, joka olisi käynyt uhmaamaan Weedin suoraa käskyä etenkin Ginin valinnan jälkeen. Jos Toubee olisi ollut elossa, se olisi voinut teloittaa Hougenin, vaikka ei Ouun joukoilta olisi saanut siihen suostumusta. Muista hahmoista Kyoshiro olisi mahdollinen, mutta sekään ei ole murhaaja, vaikka raivopäinen onkin.

Jos Hougen olisi aiemmin vaikuttanut suoremmin esimerkiksi Sniperin kuolemaan, olisivat Thunder ja Lecter voineet kostaa oppi-isänsä kuoleman. Myös jos Hougenin joukoissa olisi ollut joku Hougenille aidosti uskollinen, se olisi voinut tappaa sen: syynä olisi voinut olla pettymys johtajaa kohtaan sen antautumisesta tai tahto poistaa Hougenin kokema häpeä tappamalla se, kuten Hougen teki Nerolle.

Yksi ainakin animeen hyvin sopiva versio olisi myös: Ouun vuorilinnan romahtaminen. Animessa Torahammasta ei räjäytetty, mutta siinä todetaan pari kertaa, että luolasto on melko hutera. Hougen olisi noussut Torahampaan huipulla ja salaman sijaan osa Torahampaasta olisi romahtanut ja Hougen murskaantunut kivien alle tai seivästynyt puun runkoon.

Mangan puolelle en osaa keksiä parempaa vaihtoehtoa kuin sen nykyinen. Jos Hougen olisi joutunut jonkun alaisensa tappamaksi, olisi tästä alaisesta oikeastaan pitänyt tulla seuraava pääpahis, koska ei kuka tahansa rivikoira nyt Hougenia voisi nitistää.

Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen mangan ratkaisuun. Se tuo ihmisiä tarinaan sopivasti mukaan ja siitä muistutellaankin useasti tarinan aikana. Lisäksi se valottaa Hougenin historiaa ja paljastaa siitä uuden kammottavan puolen.

Miksi Gingassa ei ole samaistuttavia naishahmoja?

Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi postaus käsittelemään Ginga-sarjojen naishahmoja!

Ginga-sarjoissa ei ole käytännössä katsoen ainuttakaan naishahmoa, johon suomalainen lukija voisi samaistua. Kaikki naishahmot ovat järjestään heikompia kuin miehet ja useimmat ovat täysin kykenemättömiä taistelemaan, johtajatehtäviin, puolustamaan itseään tai ystäviään/perhettä eikä niillä ole minkäänlaista omaa elämää. Suurimman osan roolina on vain synnyttää pentuja maailmaan ja olla kotona uskollisena puolisona. Useimmiten niillä ei ole edes minkäänlaista taustatarinaa, vaan ne pelmahtavat mukaan tarinaan. Naishahmojen elämä pyörii täysin miesten ympärillä ja aviopuolison kuolema voi ajaa naaraan hulluksi. Cross on monessa tilanteessa vapautunut näistä normeista, mutta sitäkin korostetaan koko sarjan erittäin poikkeuksellisena naisena, koska se on niin voimakas ja omapäinen. Ja GNG:n lopussa sekin taantuu kotiäidiksi ja panttivangiksi, Weedissä Benin hoitajaksi ja Orionissa lastenvahdiksi.

Syyksi naishahmojen heikkouteen on laitettu useita asioita: yhtenä tärkeimpänä on ollut se, että Japanissa GNG ilmestyi alunperin nuorille pojille suunnatussa Shounen Jumpissa ja WEED taas noin 40-vuotiaille liikemiehille suunnatussa Manga Gorakussa. Tämän vuoksi oletettiin, että japanilaisia miesfaneja eivät naishahmot kiinnostaisi eikä niihin sen takia kiinnitettäisi huomiota.

Kun Takahashi kävi Suomessa selvisi kuitenkin seuraava asia: Japanissa Gingalla on kutakuinkin yhtä paljon naisfaneja kuin Suomessa eli 80% WEED-mangan lukijoista on naisia.

Japanissa naisten asema on huono: Maailman talousfoorumin 2013 tekemän tutkimuksen mukaan Japani oli sijalla 105, kun verrattiin miesten ja naisten tasa-arvoa. Maita oli vertailussa mukana 136 ja Suomi oli tutkimuksessa sijalla kaksi. Japani hävisi vertailussa esimerkiksi Tansanialle, Ugandalle, Thaimaalle, Kiinalle ja Intialle.

Japanissa naisen ihanne on olla hiljainen, kaunis ja kiltti kotivaimo, joka huolehtii lapsista ja tekee ruokaa miehelleen. Monet japanilaiset pitävät länsimaisia naisia omituisina, kun he ovat "miehekkäästi" mukana bisnesmaailmassa ja työelämässä. Esimerkiksi päätösten tekemistä pidetään Japanissa miehekkäänä ja tämän vuoksi naisporukalla voi mennä kauankin aikaa päättää, mihin ravintolaan mennään syömään: päättäminen on miesten tehtävä. Naisten avuttomuus ja riippuvaisuus miehiin koetaan hyvänä ja luonnollisena ominaisuutena.

Voisiko tästä johtua Gingan naishahmojen puute?

Otan pohdintaan mukaan vielä toisen sarja: Houkutus eli Twilight. Sarjan päähenkilö Bella on onneton tapaus, joka loukkaantuu, hyppää kallioilta ym. vain saadakseen ihastuksena huomion. Sarjan suurimmat ongelmat pyörivät koko ajan poikaystäväongelman ympärillä. Vaikka kirja on suunnattu teineille, sillä on kuitenkin todella paljon vanhempia faneja, joita kutsutaan nimellä Twilight Moms (Twilight-äidit).

Jos näitä kumpaakin sarjaa vertaa, on niissä naishahmoilla käytännössä katsoen yksi tarkoitus: löytää itselleen sopiva mies. Kun tämä mies löytyy, tämä tekee kaikkensa miellyttääkseen naistaan, kaikki on romanttista ja sitten saadaan lapsia. Jos ero tulee, tärisyttää se koko maailmaa ja ajaa kummatkin epätoivoon. Kummassakin sarjassa on yhtenevänä piirteenä se, että mieshahmot ovat täysin lukijan saavuttamattomissa: vampyyrit, ihmissudet ja koirat ovat sellaisia, että harvempi aviopuoliso voi niistä mennä mustasukkaiseksi.

Jos on koulutuksestaan ja älykkyydestään huolimatta jäänyt jumiin eikä pysty toteuttamaan itseään eikä asiasta ole mitään pakoreittiä, eikö tässä tilanteessa ala automaattisesti etsiä itselleen toimivinta fantasiaa, jonka pariin uppoutua? Gingan kaltainen sarja voi tarjota tukea siitä, että on tehnyt oikean päätöksen ryhdyttyään kotiäidiksi. Se korostaa miehuullisuutta ja sitä, miten miesten tulee huolehtia puolisoistaan, olla uskollinen, taistella ja kuolla heidän puolestaan. Se luo miesten käytöksestä sopivaa fantasiaa naisille ja tukee ajatusta kotivaimoista. Tällainen sarja ei haasta Japanin tämän hetkistä tilannetta, vaan tukee sitä. Tämä helpottaa varmasti miesten tilannetta vallanpitäjinä, mutta myös naisten, kun heitä ei "pakoteta" ajattelemaan omaa huonoa asemaansa, vaan annetaan mieltää se normaaliksi. Ginga-maailmassa naisella kun ei tarvitse olla voimia tai erikoiskykyjä, vaan nätti naama ja herttainen luonne riittävät.

Tätä voisi verrata siihen, miten me Suomessa koemme aina syyllisyyden, avuttomuuden tai raivon pistoksen, kun luemme maailman uutisia: nälänhätä, taudit, onnettomuudet, sodat, eläinrääkkäys ja monet muut ongelmat. Kun ongelmia on liikaa eikä ratkaisua näy, alkaa tuntea olonsa avuttomaksi. Monet ratkaisevat tämän sillä, että eivät enää lue tai katso ohjelmia, jotka tuovat nämä asiat esiin, oli kyse sitten dokumenteista tai elokuvista. Sen sijaan katsotaan niitä, joissa on omaan maailmankuvaan sopiva onnellinen loppu.

Takahashi on sanonut, että ei aio tehdä sarjaansa voimakasta naishahmoa. Hän sanoi kuitenkin tietävänsä, että voimakkaita naisia on kuitenkin olemassa. Olisiko yksi syy nykyisten naishahmojen luomiseen se, että Takahashi ei tahdo suututtaa japanilaisia naislukijoitaan haastamalla heidän maailmankuvaansa? Aihehan voi olla Japanissa hyvinkin herkkä ja pilata tätä kautta koko sarjan, koska se kuitenkin on kummitellut taustalla jo kauan. Vertauksena: kuvittele, jos Harry Potterissa olisi ollut aiheita, jotka olisivat käsitelleet pedofiliaa.

Weedin alkuosissa hahmon sukupuolta ei voinut heti arvata.

On mahdollista, että Takahashi on testannut naishahmojen suosiota WEED-mangan alkuosissa, sillä tässä vaiheessa naishahmot ovat vielä melko voimakkaita. Sakura yrittää huolehtia Weedistä sairauden riepottelemanakin ja kuolee vasta, kun saa varmistuksen sille, että joku muu tulee huolehtimaan pennusta. Merin emo, Lenny, on taas realistinen ja moniulotteinen naishahmo: se on voimakas, lähtenyt omille teilleen nähdäkseen pentunsa ja vielä sairaanakin sen onnistuu taistella Bluen joukkoja vastaan. Se on kuitenkin samalla erittäin äidillinen. Taistelussa Blueta vastaan nähdään todennäköisesti muitakin naaraita: yksi koirista valittaa, miten se joutuu eroon pennuistaan, kun niistä tulee 8 viikkoisia. On melko epätodennäköistä, että se olisi uros. Lisäksi nais- ja mieshahmoja ei erota toisistaan kertavilkaisulla, sillä Takahashin piirrosjälki on tässä vaiheessa vielä erittäin realistista. Esimerkiksi Sakurastakin tulee supersöpö vasta myöhemmissa osissa, kun sitä muistellaan.

Mitä lie tapahtunut tämän jälkeen: onko lukijoilta tullut palautetta, onko tahdottu kokeilla erilaista tyyliä vai onko naishahmot vain todettu epäkäytännöllisiksi? Lopputulos oli kuitenkin se, että naishahmot menettivät voimansa ja käytännössä katosivat kokonaan Ginga-maailmasta.

Weedin moraali

Weedin moraalikäsitystä on useaan otteeseen haukuttu sarjan aikana: Weed on liian pehmo, säästää kaikki vihollisensa ja tapattaa omia joukkojaan sen vuoksi. Yllättävän harva kuitenkaan kiinnittää huomiota siihen, miten Weed on tarinan aikana kehittynyt.

Kun Weed alunperin lähtee matkaan, se on auttavainen, mutta ymmärrettävästi: se on vasta pieni pentu ja se ei kestä katsoa, kun jotain toista hakataan sen silmien edessä. Tämän vuoksi se päätyy pelastamaan Sasuken sekä GB:n taistelussa vahtikoiraa vastaan. Weed ei kuitenkaan tässä vaiheessa puhu toisista mahdollisuuksita tai muusta vastaavasta ylevästä. Tämän Weed oppii vasta Bluen kohdattuaan: Blue, joka oli Hougeniin verrattava öykkäri, tosin pienemmässä mittapuussa, tajuaa viimeisillä hetkillään, että Weed tahtoo auttaa sitä - ja päätyy pelastamaan Weedin hengen.

Tämä on se vaihe, joka lisäsi Weedin "kaikkia on autettava" -moraaliin kohdan "kaikille on annettava toinen mahdollisuus". Tämä varmasti vain vahvistui, kun Weed myöhemmin kohtasi Kagetoran ja Kenin, jotka yhtälailla muuttivat mieltään ja asenteitaan taistelun myötä.

Tässä vaiheessa olen usein ihmetellyt, miksei Weed antanut samanlaista armoa myös P4:lle. Mangan puolelta sain osittaisen vastauksen siihen. Kun P4 puhuu, sen puhekuplat ovat mustia, kuten karhuilla ja villisioilla. On mahdollista, että koirat eivät ymmärtäneet sitä kunnolla Jeromea lukuunottamatta ja tämän vuoksi se oli niiden kaikkien silmissä vain villipeto muiden joukossa, vaarallinen ihmisille ja koirille. Eihän kukaan koirista sure fasaaneita, jäniksiä tai villisikoja, joita syödään surutta koko sarjan ajan.

Tämän jälkeen Weedin "toinen mahdollisuus" -periaate kokee vain myönteisiä onnistumisia: Rocket, Kyoshiro, Terun isä, Jerome ja monet muut alkavat arvostaa elämäänsä ja tahtovat auttaa Weediä, kun niille on annettu toinen mahdollisuus. Kun Lecterin ja Thunderin annetaan paeta, ne eivät palaa enää koskaan.

Ensimmäinen takapakki tulee, kun Weedin armeija saa kiinni kaksi Hougenin armeijan vakoojaa. Hetken harkinnan jälkeen Weed vapauttaa ne. Kaksikko lähtee pakoon, mutta suuntaakin pian kohti Hougenin tukikohtaa raportoidakseen Weedin armeijasta. Tällöin Jerome tappaa ne. Weed ajaa Jeromen pois laumasta, mutta yllättyy, kun muu lauma ei ole sen kanssa samaa mieltä päätöksestä. Yhdistettynä tietoon Ginin kuolemasta Weedin maailmankuva alkaa täristä ja se lähtee hyökkäämään Hougenin linnoitukseen tarkoituksenaan tappaa Sniper, isänsä murhaaja.

Tämän jälkeen, kun tilanne on rauhoittunut, Weedin asenne on muuttunut aavistuksen. Hougenin joukkoja käydään varoittamassa, mutta Weed ystävineen on valmis hakkaamaan tiensä läpi päästäkseen pakoon, kun varoitusta ei oteta kuuleviin korviin. Kamakiri piestään puolikuoliaaksi, mutta koska se ei osoita katumusta tai huolta omista joukoistaan, se jätetään yksin selviämään vammoistaan. Vähän ajan kuluttua Sniperille tarjoutuu tilanne katumukseen: se ei kuitenkaan muuta mieltään Weedin avusta ja neuvoista huolimatta, vaan tahtoo jatkaa taistelua hamaan loppuun asti. Ja tälllöin Weed hukuttaa sen kylmän harkitusti, vaikka sureekin sen kohtaloa.

Toisin sanoen Weedin asenne on muuttunut: jos vihollinen on voitettu eikä tahdo apua, ei hyväksy tappiotaan ja tahtoo tapattaa joukkojaan selvästi tappiosta huolimatta, se jätetään rauhaan, mutta sitä ei auteta. Jos vihollinen ei lopeta hyökkäystään mahdollisuudesta huolimatta, se tapetaan tai tehdään vaarattomaksi. Kamakiri sai armoa ja teki itsemurhan - joku muu olisi voinut aloittaa elämän nöyränä uudestaan tai hyväksyä Oun joukkojen avun, kuten Toubee. Sniperin kanssa tilanne on taas selvä: jokainen saa mahdollisuuden - yhden mahdollisuuden. Jos siihen ei tartu, peli on ohi.

Useimmat Weedin kohdanneista vihollisista tarttuvat tähän mahdollisuuteen ja joko liittoutuvat tai pakenevat. Vain muutama koira ei hyväksy armoa, vaan jatkaa taistelua. Weed on antanut samoille vihollisille armoa toistuvasti vain animessa, mikä on minusta erittäin tyhmä toteutus: Weed on oikeudenmukainen ja kohtelee kaikkia samoilla säännöillä, mutta tyhmä se ei ole.

Reika - Onneton itkupilli?

Reika, WEED-mangan käytännössä ainoa naishahmo, saa osakseen paljon kritiikkiä. Se on onneton itkupilli, joka ei osaa taistella, ei tahdo taistella, John kuoli Reikan takia ja se on lähinnä vain tiellä.

Mitä olen mangaa ja animea seurannut, niin tämä arvostelu tuntuu Reikaa kohtaan hyvin epäreilulta. Jo heti ensiesiintymisessä sen näytetään olevan lempeä ja auttavainen, mutta kun Hougenin joukot hyökkäävät sen kimppuun, nähdään heti, ettei siitä ole taistelijaksi. Tästä huolimatta, kun Reika jää panttivangiksi, se on valmis kuolemaan, jotta Gin, John ja Hiro eivät luovuttaisi. Reikan näkökulmasta uhraus on suuri: se on kohdannut koirat vain kerran eikä se tunne ketään niistä henkilökohtaisesti.

Tämän jälkeen Reika jää Hougenin vangiksi ja ahdisteltavaksi. Itkuinen Reika yrittää pakoon, mutta ei pääse murtautumaan Hougenin joukkojen läpi ja se raahataan takaisin. Monet valittivat tässä sitä, miksi Reika itkee tai vain itkee eikä tee mitään. Mitä se voisi tehdä? Se ei ole Ginin veroinen soturi eikä edes Akame päässyt ilman apua läpi Hougenin joukoista. Sen vaihtoehtoina on vain kuolla turhaan tai alistua.

Kun Hiro, John ja Reika pakenevat, ei Reika suostu pakenemaan ennen kuin saa tietää, että Gin on jo paennut edeltä. Kun John ei pysty enää kävelemään, Hiro ja John pitävät puheen siitä, miten John lupaa selvitä hengissä ja vasta sen jälkeen, lähtevät Hiro ja Reika matkaan: muuta syytä näytökselle ei ole kuin huijata Reika liikkeelle.

Lopulta fanien puolella Reikaa pidetään syyllisenä Johnin kuolemaan ja Ginin vangiksi jäämiseen, vaikka koko sotku oli Ginin huonon arviokyvyn syytä.

Gin antoi Reikan auttaa etsimään sille, Johnille ja Akamella suojaisen paikan sekä ruokaa, vaikka ne tiesivät olevansa vihollisalueella. Jos Gin olisi kieltäytynyt, ei Reika olisi ollut tulilinjalla Hougenin joukkojen hyökätessä. Gin päästi pois Hougenin vakoojan, vaikka mitään järkevää syytä ei ollut. Tämän jälkeen Gin päättää luottaa Hougen sanaan "syö sontaa" -tempauksen jälkeen ja olettaa, että tämä päästää Reikan vapaaksi, jos muut antautuvat. Lopulta muiden paetessa Gin jää jälkeen. Tuloksena on Johnin sekä sitä auttaneiden koirien kuolema ja tietysti se, että Reika saa potea huonoa omaatuntoa Johnin kuolemasta ja Ginin vangitsemisesta.

Usein sanotaan, että rohkeuden ja tyhmyyden raja on hiuksen hieno ja näin tuntuu tässäkin olevan.

Myöhemmin Reikaa nähdään siellä täällä: se on Weedin armeijan mukana, joskus mukana taisteluissa, mutta ei pärjää merkittävästi. Se lohduttaa Weediä ja tukee tämän päätöksiä. Lopulta se päätyy uudestaan kasvokkain Hougenin kanssa, joka iskee nurin Joujin, Crossin ja Benin ilman mitään ongelmia. Reikan sen sijaan onnistuu laskea Hougenin puolustus ja taklata se jokeen! Jo tässä vaiheessa se on pärjännyt taistelussa paremmin kuin Cross tai Jouji. Tai myöhemmin Kougat ja Kurotora.

Hetken kuluttua Reika yrittää tarrata Hougenin pinnan alle joessa, mutta epäonnistuu ja Hougen pakenee. Tässäkin Reikan avuttomuutta on moitittu. Mitä muuta Reika olisi voinut tehdä? Jos se olisi paennut joesta rannalle, olisi Hougen heti tullut perässä. Joessa kummatkin koirista olivat huonossa asemassa ja tämä antoi Reikalle minimaalisen mahdollisuuden voittaa Hougen. Realismi iski ja Reika lyötiin tajuttomaksi ja Hougen pakeni.

Reika on hirveän marmatuksen ja arvostelun kohteena ottaen huomioon sen roolin koon. Kukaan ei valita samalla tavalla vastaavista sivuhahmoista, esimerkiksi Molesta, joka ei pysty enää edes kävelemään lauman mukana, vaan sitä pitää kantaa.

Reikasta (kuten myös Molesta) on alusta pitäen näytetty, etteivät ne ole taistelijoita. Reika on voimakastahtoinen, mutta vain tavallisen (seura)koiran mittapuulla. Missään vaiheessa ei ole luvattu tai edes vihjailtu, että Reika pärjäisi missään taisteluissa, joten en ymmärrä, miksi sitä odotetaan siltä.

Syy Reikan kokemiin paineisiin on lopulta erittäin yksinkertainen: Reika on sarjan ainoa naishahmo*. Vaikka kyse olisi miten koirista, sarjasta etsitään itselle omaa suosikkihahmo, johon voisi samaistua. Kun naisille tarjotaan ainoaksi rooliksi muihin hahmoihin nähden onnettoman heikkoa hahmoa, alkaa se ärsyttää. En itse kiinnitä huomiota koirien sukupuoliin, mutta kun ainoa naishahmo on korostetun heikko, vaikka se yrittää parhaansa, alkaa tilanne käydä hermoille. Se on epäsuora viesti siitä, että jos olet nainen, et voi pärjätä, vaikka tekisit parhaasi, koska olet nainen.

Kokonaisuudessaan Reika ei ole huono hahmo: sille on annettu menneisyyttä, luonnetta ja roolia enemmän kuin useille muille hahmoille. Reikasta tekee ärsyttävän se, että se on sarjan ainoa esimerkki siitä, mitä naishahmo voi saada Ginga-maailmassa aikaan. Ja se taas kohdistaa lukijoiden inhon Reikaan.

*En laske mukaan Crossia, koska se on jo GNG:n ajoilta enkä osan 30 jälkeen ilmestyviä hahmoja. Monet muut naishahmot kuolevat samantien tai tekevät vain miniesiintymisiä.

Gin ja Weed - johtaja ja ystävä

Kun Giniä ja Weediä verrataan hahmoina, ryhdytään tavallisesti aina ensin vertaamaan asioita, joissa ne ovat samanlaisia ja niitä tuntuu monen mielestä löytyvän jopa suhteettoman paljon. Kaksikon välillä on kuitenkin huomattavia eroja ja yksi tärkeimmistä, on se, kun vertaa niiden suhdetta muihiin laumalaisiin.

Tätä selventää yksinkertainen kysymys: Ketkä ovat Ginin ja Weedin parhaat ystävät niiden laumoissa?

Ginin puolella itselleni nousisi vastaukseksi hyvin pian Smith. Smith on Oun joukoista se, jonka kanssa Gin vitsailee ja myös Smith pelleilee Ginin kanssa. Kun Gin lähtee kohtaamaan Benizakuran, lähtee Smith sen mukaan. Myöhemmin, kun Gin miettii, voisiko karhujen kimppuun hyökätä takaapäin ja kohtaa Rikin, on Smith sen mukana. Myöhemmin Smith on koirista se, jonka seuraan Gin uskoo puolisonsa Sakuran.

Smith on aluksi laumassa korkea-arvoisempi kuin Gin, mutta se alkaa nopeasti kunnioittaa Ginin päätöksiä ja se kohtelee Giniä tasavertaisesti. Monet muut viittaavat siihen vielä pentuna tai vaihtoehtoisesti johtajana, mutta Smith suhtautuu Giniin aina kuin samanarvoiseen. Tämä jatkuu myös silloin, kun Ginin voimat ja taidot menevät selkeästi yli Smithin vastaavista ja kun Gin nousee korkeimpaan mahdolliseen asemaan laumassa.

Vaihtoehtoja olisi monia muitakin: John, Akame, Akatora, Cross ja Ben etunenässä. John aloittaa matkansa Ginin kilpailijana, mutta varsinaisesti sydänystäviä niistä ei koskaan tule. Niitä nähdään harvoin yhdessä ja vaikka ne ovat varmasti hyviä ystäviä ja tunteneet toisensa kauiten, niillä on kuitenkin hyvin erilaiset mielipiteet ja käsitykset maailmasta. Johnia voisi ehkä parhaiten kuvata Ginin henkivartijaksi. Akame on ehkä eniten Ginin alainen koko laumasta: se asettui ensin Benin silmiksi, mutta siirtyi sitten Ginin neuvonantajaksi ja suhtautuu Giniin ensisijassa johtajana. Akatora taas kuului sydämeltään eniten veljiensä pariin. Cross suhtautui Giniin pentuna ja oli siihen kiintynyt sen vuoksi. Ben alkoi kunnioittaa Giniä matkan aikana, mutta suhtautui siihen (kuten muuhunkin laumaan) melko jäykästi ja säätyläismäisesti eikä varsinaisesti ystävystynyt kenenkään kanssa.

Weedin kanssa hahmoja nousee heti esiin paljon enemmän enkä lopulta osaa valita Weedin parasta ystävää. GB on ollut Weedin matkassa alusta alkaen, mutta se on lopulta Weedin kummisetä - huolimatta siitä, että Weed on useimmiten se, joka neuvoo ja tukee GB:tä. Kyoshiro vaikuttaisi myös loogiselta valinnalta: se on Weedin ikäinen ja sen ärhäkkä luonne toisi lisää särmää Weedin rauhallisuuteen. Toisaalta, nämä kaksi eivät varsinaisesti koskaan vain vietä aikaa kuten ystävykset. Tämä saa GB:n ja Weedin vaikuttamaan parivaljakkona huomattavasti läheisemmiltä.

Jerome vaikuttaisi voimakkaimmalta vaihtoehdolta, mutta lopulta Jeromen oma käytös asettuu tätä vastaan: se ei kohtele Weediä kuin ystäväänsä, vaan kuin ylipäällikön poikaa tai puolijumalaa. Se ei vastusta mitään Weedin päätöksiä, vaan myötäilee niitä ja yrittää pitää Weedin sielultaan puhtaana taisteluiden aikanakin. Oletan kuitenkin, että erityisesti Kyoshiron ja Jeromen suhtautumista Weediin valotetaan vielä osien 30 jälkeen, kun on suvantokausia taisteluista.

Tarkoittaisiko tämä, että Weedillä ei olisi laumassa parasta ystävää? Minusta ei. Tämä antaa enemmänkin sellaisen kuvan, että laumassa Weedillä on niin paljon selkeitä ystäviä, että on vaikea -ellei mahdotonta- sanoa, kuka niistä olisi se paras ja läheisin Weedille.

Näissä kahdessa hahmossa heijastelee todella selkeästi oman aikansa johtajaihanteet: -80-luvulla johtajien tuli olla ns. patruunajohtajia eli heitä tai heidän käskyjään ei tullut kyseenalaistaa ja ero johtajan ja työntekijän välillä oli selvä, jopa selkeästä alistuksesta voisi puhua. Nykyisin johtajan tehtävänä on paitsi johtaa, myös tukea alaisiaan ja olla henkilökohtaisempi sekä inhimillisempi ja hyväksyä alaistensa erilaiset mielipiteet

Tämä on kuitenkin yksi isoimmista eroista Ginin ja Weedin välillä, vaikka näitä kahta hahmoa pidetään usein johtajina hyvin samanlaisina. Gin on tyypiltään vanhan ajan johtaja, kun taas Weed on johtaja ja samalla myös ystävä.
.

Miksi Weedillä ei ole arpia?

Hetki ennen arpia.

Weedin arvettomuutta on usein pohdittu: Ginillä on arvet sen ensimmäisestä taistelusta karhua vastaan. Rikillä arpia on Akakabuton ja monien muiden karhujen kautta enemmän kuin tarpeeksi. Myös Weedin sisaruksilla on arpia: Yukimuralla kasvoissaan ja Joella niskassa. Weedistä Takahashi on kuitenkin sanonut, ettei sille ole koskaan tulossa arpia. Miksi?

Yksi syy voisi olla se, että kaikilla muilla arpia on. Weed on -pentujen ja Shiron lisäksi- sukunsa ainoa uros, jolla ei ole arpia, joten arpien puuttuminen tekee siitä uniikin. Lisäksi WEED-mangassa on useita muita arpisia hahmoja: Ken, Jouji, Kagetora, Kyoshiro, Hiro ja korvansa menettänyt Jerome ovat vain pintaraapaisu arpisiin hahmoihin. Monille sivuhahmoille arpia tulee myös taisteluiden kautta.

Tästä päästäänkin toiseen syyhyn eli missä vaiheessa Weed saisi arpensa? Ginilla arpien saaminen tapahtui ensimmäisessä suuressa taistelussa karhuja vastaan. Hiro menetti silmänsä ja sai arpensa, kun sen isä kuoli. Yukimura ja Joe taas taistellessaan elämästä ja kuolemasta pentuina. Toubee taas Hougenin vihan kohteeksi jouduttuaan ja ennen puolenvaihtoaan. Monilta muilta arpien syitä ei ole edes kerrottu. Weed tarvitsisi siis eeppisen, käänteentekevän taistelun, jotta sen arvet tuntuisivat pätkän vertaa vaikuttavilta. Ainakin itse katson, että Orionissa tämä hetki on mennyt jo ohitse eikä Weed ole hahmokehityksessä enää siinä vaiheessa, että arvet toisivat siihen mitään uutta muuten kuin ulkonäöllisesti. Sopivia tilanteita Weedille arpien saamiseen olisivat kenties olleet taistelu Blueta vastaan, jossa Weed alkoi kunnioittaa muiden elämää yli omansa tai taistelu Yukimuraa vastaan, jossa Weedin maailmankuvan haastoi sitä itseään huomattavasti vahvempi vastus. Arpien pitäisi kuitenkin myös kertoa oma tarinansa eikä olla vain uusi asuste hahmolla.

Toisaalta, Weed on hahmona sellainen, etteivät arvet välttämättä sitä pukisikaan. Weed on Ginin suvusta se hyvis, joka pitää moraaleistaan aina kiinni eikä anna itsensä taipua tappajaksi, vaikka vastustaja miten ansaitsisi kuoleman. Arvettomuus voi kuvastaa myös Weedin puhtaita ajatuksia ja naiiviutta: monille muille hahmoille arpien saaminen on merkinnyt lapsuuden ja sen aatteiden kuolemaa sekä siirtymistä todelliseen maailmaan, jossa vain voimakkaimmat selviävät.