keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Nimien mysteereitä

Huom! En itse osaa kirjoittaa tai puhua japania, joten virheet ovat mahdollisia.

Kun käännetään tekstiä japanista suomeksi, täytyy aina tehdä valintoja, koska japanilainen kirjoitusasu ei taivu suoraan länsimaisille aakkosille. Tämä näkyy selkeiten hahmojen nimissä, joista on joskus useitakin erilaisia versioita.

Lyhyt selvitys japanin kielestä. Japanissa on kolme erilaista kirjoitusmerkkijärjestelmää: kanji, hiragana ja katakana.

Kanji (esimerkiksi 銀 = gin = hopea) on yksi merkki, joka tarkoittaa yhtä sanaa. Kanjeja voi yhdistellä useilla erilaisilla tavoilla, jolloin niistä saa yhdyssanoja tai täysin uusia sanoja. Esimerkiksi: 銀牙 = kaksi kanjia: Gin ja Kiba = hopea ja hammas = ginga.
Toisaalta 銀河 = kaksi kanjia: Gin ja Kawa = hopea ja virta = Linnunrata/galaksi = ginga.

Hiraganat ja katakanat ovat taas tavumerkkejä, joissa yksi merkki on yksi tavu. Esimerkki hiraganojen käytöstä: 銀牙 流れ星 銀 eli Gi-n-Ki-Ba Na-ga-re-bos-hi Gi-n = ぎん きば ながれぼし . Hiraganoja käytetään erityisesti nuorille suunnatuissa sarjoissa selventämässä kanjeja. Esimerkiksi japaninkielisissä GNG-mangoissa on jokaisen kanjin yläpuolella kirjoitettu pienellä sama hiraganoilla.

Katakanoja käytetään taas ulkomaalaisten nimien kirjoittamiseen. Esimerkiksi: Be-n = ベン.
Koska japanilaisista tavuista saa vain rajallisen määrän yhdistelmiä, johtaa tämä siihen, että kaikkia länsimaisia nimiä ei voida kirjoittaa oikeaoppisesti japanilaisilla kirjoitusmerkeillä. Esimerkiksi: Weed = ウィード = Uiido tai Mer = メル = Meru.

Tämän vuoksi jo hyvin yksinkertaiseltakin vaikuttavat käännökset alkavat tuottaa nopeasti ongelmia, kun on päätettävä, mihin länsimaalaiseen nimeen yritetään viitata.

Sitten sekaan astuvat muut poikkeukset, joista tunnetuin lienee R&L-kirjaimet, jotka ovat Japanissa vain yksi ainoa kirjain. Tämä jättää taas paikan avoimeksi kääntäjälle: Mer vai Mel, Hiro vai Hilo, Riki vai Liki, Madara vai Madala. Jotkut sanat ovat helpompia päättää kuin toiset, mutta joskus kyse on vain kääntäjää enemmän miellyttävästä vaihtoehdosta. Esimerkiksi One Piecen päähenkilön nimeksi valittiin Luffy, koska se oli useammin käytössä fanikäännöksissä ja muissa vastaavissa. Animessa Luffya sanotaan vaihtelevasti Luffyksi tai Ruffyksi. Black Lagoonin päähenkilönaisen nimeksi valittiin Revy, koska se oli paljon hienompi kuin Levy. One Piecessä erään hahmon nauru käännettiin (ei kovin yllättävästi) "holoholo" sen toisen vaihtoehdon sijaan...

Mainittakoon myös, että GNG-animessa Gohee lausuu Rikin nimen usein Liki.

Toinen paljon ongelmaa aiheuttava on ō-äänne. Se lausutaan joko lyhyenä tai pitkänä o-äänteenä sanasta riippuen tai vaihtoehtoisesti se voi olla myös ou-äänne tai oh-äänne.

Ja näitä yhdistelmällä saadaan sitten paljon kiistoja aikaan siitä, mikä nimi on oikea ja mikä ei. Ongelmaan aiheuttaa lisäongelmaa se, että miten kääntäjä tahtoo nimen kääntää: yleisimmällä tavalla, kaikki samalla tekniikalla vai lähimpänä oikeaa lausumistapaa.

Mer vs. Mel
Mer on lyhenne sanasta Mercedes, joten tällä periaatteella Mer on hyvä valinta. On tietysti huomioitava, että Mer-nimeä ei ole olemassa, mutta Mel on. Mer toisaalta esiintyy taidekirjassa sekä Retsuden-tieto-oppaassa, joten sitä voisi tältä kantilta pitää oikeana.

Itse pidän käännöksen Meristä. Se on miehekkäämpi kuin Mel eikä koirien nimien ole minusta pakko pohjautua oikeisiin nimiin.

Chutora vs. Chuutora
Akatora, kurotora ja chuutora ovat kai-koirien kolme erilaista värimuunnosta: punainen, musta ja välimuoto. Käytännössä katsoen kaikissa koiratietokirjoissa välimuoto kirjoitetaan yhdellä u:lla, mutta se ei välttämättä ole oikein: väli/keskiarvo/keskimmäinen kirjoitetaan nimittäin chuu.

Syy nimen väärinkirjoitukseen tulee oletettavasti siitä, että kaikki suomenkieliset japanilaisia koirarotuja käsittelevät kirjat on tehty enemmän tai vähemmän englanninkielisten pohjalta. Englanninkielessä sanoja ei lausuta suoraan kuten ne kirjoitetaan, vaan lausumiseen on omat sääntönsä. Tällöin englanninkielisessä tekstissä oleva "chu" voidaan lausua "chuu"na.

Chutoran ja Chuutoran erona on se, että Chuutoran suomalaislukija osaa automaattisesti lausua oikein pitkänä u:na. Tällöin Chutora on hieman harhaanjohtava tyyli.

Jouji vs. George
Tämän nimen kääntäminen aiheutti ehkä eniten keskustelua Ginga-piireissä. George oli monille tuttu nimi jo entuudestaan: se oli taidekirjassa kirjoitettuna ja muiden käännösten uupuessa se otettiin tietysti käyttöön. Animessa hahmo ei esiintynyt ollenkaan, joten nimeä ei koskaan kuultu lausuttuna tai toisen kääntäjän kirjoittamana.

Itse pidin Joujia pitkän aikaa vääränä käännöksenä. Sekä Georgen että Kenin nimet kirjoitetaan kummatkin kanjeilla, joten oletin, että kyse olisi Takahashin keksimästä nimileikistä. Nimet kirjoitettaisiin kanjeilla, mutta koska koirien vanhemmat olivat länsimaalaisia rotuja, joilla länsimaalaiset nimet, olisivat pentujenkin nimet samalla myös länsimaalaisia.

Kun asiaa ryhdyttiin tutkimaan, selvisi seuraavia asioita Georgen puolesta:
- Japanissa on yleistä, että Jouji käännetään Georgeksi. Monet julkisuuden henkilöt, poliitikot ym. tekevät näin ja monien nimiä voidaan kääntää näin automaattisesti.

Joujin puolesta infoa tuli kuitenkin enemmän:
- Takahashi itse kertoi, että hahmon nimi on Jouji ja taidekirjan teksti oli väärä.
- WEED-mangan osassa 29 näkyy Joujin nimi hiraganoilla kirjoitettuna - ja siinä lukee JOUJI.

Lisäksi mainittakoon, että Jouji ja George lausutaan kutakuinkin samalla tavalla. Ero on siis ainoastaan siinä, mitä paperilla näkee.

Hougen vs. Hoogen, Koga vs. Kouga vs. Kooga, Hakuro vs. Hakurou, Jooji vs. Jouji, Kyoshiro vs. Kyoushirou...
O, oo ja ou lienevät se suurin aihe, mistä erilaisia nimiä löytyy. Suureksi harmikseni olen itse tässä asiassa tyystin eri mieltä kääntäjän kanssa, joten saan Gingan kanssa kärvistellä näiden vääriksi kokemieni nimien kanssa.

Kuten aiemmin selitin ō-äänteen voi lausua kolmella tavalla, mahdollisesti myös oh kuuluu tähän sarjaan.

Minun näkökulmastani ou on näistä kaikuista vaihtoehdoista huonoin, koska se on erittäin harhaanjohtava ja sopii parhaiten englanninkielisiin käännöksiin. Jos jää kuuntelemaan GDW- tai GNG-animea tarkkaan, kuulee selvästi, että Hougen lausutaan pitkällä o:lla (Hoogen), samoin Kyoshiro (Kyooshiro).

Ou-äännettä käytetään paljon lähinnä siksi, että sitä on paljon englanninkielissä käännöksissä. Englannissa ou-lausutaan pitkänä o:na, joten se on englanniksi täysin oikeaoppinen. (Vertaa moon, doom jne. lausuminen.) Suomenkieli ei kuitenkaan toimi näin, vaan kirjoitusasu johtaa harhaan oikeasta lausumistavasta. Lisäksi ou:n lisäileminen sinne tänne luo myös aikamoisia sanahirviöitä, joista Kyoushirou lienee pahin. Nimihän lausutaan kutakuinkin "Kjooshiro" tai "Kjooshiroo".

Tietenkään kaikki ou-käännökset eivät ole väärin: ainakin omaan korvaani Hakurou on oikea lausumistapa.

Ja tässäpä sitten tiivistyykin koko sotku: kun nimissä käytetään pelkkää ou-äännettä eikä jokaiseen nimeen oikeasti kuuluvaa äännettä, menevät kaikki nimet sekaisin. Itse koen tämän pitkälti kääntäjän laiskuutena, koska oikean lausumistavan selvittäminen veisi paljon aikaa.

Ero näissä on onneksi melko pieni eikä häiritsi omaa lukukokemustani. Monia tämä kuitenkin häiritsee, kun lempihahmonsa nimen tahtoisi kirjoittaa oikein, mutta on paha mennä sanomaan, mikä on oikea tapa kaikista erilaisista. Lohdutukseksi kaikille tästä huolehtiville voin kuitenkin kertoa: ne ovat kaikki yhtälailla oikein ja väärin. Mer ja Mel, George & Jouji, Kyoshiro, Kyooshiroo & Kyoushirou, Hougen ja Hoogen sekä monet muut voidaan kirjoittaa useilla eri tavoilla eikä ole mitään aukotonta perustelua siihen, miten jokin niistä olisi selvästi väärin tai poikkeuksellisen oikein.

4 kommenttia:

  1. Tarkoitat Tiikeriveljeksistä kirjoittaessasi varmaan punainen, musta ja välimuunnos? Nyt siellä lukee ruskea, musta ja välimuunnos.

    VastaaPoista
  2. "Toinen paljon ongelmaa aiheuttava on ō-äänne. Se lausutaan joko lyhyenä tai pitkänä o-äänteenä sanasta riippuen tai vaihtoehtoisesti se voi olla myös ou-äänne tai oh-äänne."

    ō on yksi tapa merkitä pitkä vokaali, samoin oh (englannissa, esim- Ohu, ääntyy siis oou, ei ohu) ja ou (japanissa, eli Ouu ääntyy oou, ei ouu). ōu ääntyy myös oou ja suomeksi olisi kannattanut myös kirjoittaa siten kuten se äännetään, eli oo:lla, Oou.

    VastaaPoista
  3. Ja pitkä vokaali ei ole koskaan lyhyt, jos se on pitkäksi merkitty. :) Esim. Shirossa on lyhyt o, mutta GDWO:ssa on Shiroo, jossa on pitkä vokaali.

    VastaaPoista