Ensikosketus Gingaan, osa 4

Vaikka WEED-manga alkoi ilmestyä englanniksi jo 2001, jäi se käytännössä huomiotta Suomessa. Leikkaamaton DVD oli paljon suuremman kiinnostuksen kohde ja mangasta ei tuohon aikaan oltu edes niin kiinnostuneita.

Kun leikkaamaton oli jo ilmestynyt ja huomio alkoi suuntautua jatko-osaan Weediin, oli jo liian myöhäistä: ComicsOne meni konkurssiin 2003. Kaupanpäälle ComicsOne omisti GLW:n oikeudet, mutta ei myynyt niitä eteenpäin (tai kukaan ei tahtonut ostaa niitä), jonka vuoksi mikään muu kustantamo ei edes harkinnut sarjan kääntämistä englanniksi.

Englanninkielistä WEED-mangaa sai kuitenkin tuolloin helposti, koska painoksia ei oltu myyty lähellekään loppua. Samoihin aikoihin myös japaninkieliset mangat alkoivat saada enemmän huomiota.

Olin itse jäänyt autamattomasti pihalle, kun mooni oli myynyt kaksoiskappale-mangojaan Hopeanuoli.comin foorumeilla, sillä 60 euroa oli aivan liian suuri summa lompakolleni yhdestä ainoasta mangasta. Jäin kuitenkin miettimään asiaa, jota -yllättävää kyllä- kukaan muu ei ollut tajunnut tai ei ollut foorumeilla ilmoittanut: olin tilannut joitakin vuosia sitten latinankielisen Harry Potterin ISBN-numeron avulla. Voisiko samaa kokeilla myös uusiin mangoihin?

Tilasin ensimmäiset Ginga-aiheiset mangani Suomalaisesta Kirjakaupasta ja ISBN-koodeilla homma sujui ilman mitään ongelmia. Hinnat olivat inhimilliset (noin 10 euroa/kpl) ja kolmen kuukauden odottelun jälkeen Ginga Densetsu Riki ja Meteor Gin kolahtivat postiluukustani. Olin jälleen kerran pettynyt - en ymmärtänyt mistään mitään ja olin odottanut enemmän.

Tämän jälkeen laskin odotuksiani Ginga-asioiden suhteen. Jatkoin foorumilla oleskelua ja ostin silloin tällöin mangaa Bemmun mangakaupasta (osat 15 ja 25) sekä ennakkotilasin GNG-mangan luvatun suomennoksen Bemmulta. (Ei, se ei koskaan ilmestynyt.) WEED-mangaan tykästyin, koska juuri ostamissani osissa esiintyivät sekä Mole että Tesshin, tuolloiset suosikkini. Foorumeilla en kauhean kauaa aktiivisena ollut, koska olin kypsässä 16-vuoden iässä ja hommasin itselleni melkein heti bannit.

Aika kului ihmetellessä Weedin omituista poukkoilevaa juonta, josta kukaan ei ottanut mitään selkoa - yhtenä syynä se, että hyvin harvalla oli mangaa järjestyksessä. Itselläni kokoelmissa oli englanninkieliset mangat (jotka olisivat silloisella kielitaidollani voineet ihan yhtä hyvin olla japaniksi) sekä Weed-mangan osa 30, jonka ostin heräteostoksena.

Se oli kuudes WEED-mangan osa, jonka olin koskaan saanut käsiini ja nauroin itseni tärviölle apinat nähdessäni. Oli vuosi 2004.

Tässä ohessa keskusteltiin paljon siitä, voisiko Weedistä tulla anime. Itse pidin ajatusta täysin utopistisena: sarjaa oli ilmestynyt jo 30 osaa. Jos animea oltaisiin tehty, olisi se aloitettu jo hyvän aikaa sitten, kuten kävi esimerkiksi Naruton ja Bleachin kanssa. Vain muutama viikko julistusteni jälkeen ensimmäiset mainokset WEED-animesta ilmestyivät.

WEED-buumi nappasi Ginga-fanit valtaansa. Traileri näytti hienolta, vanhat hahmot ja niiden pennut olivat mukana, eeppinen taistelu P4-vastaan ja saattoi ihan vain haaveilua siitä, mistä Weedin juoni voisi kertoa.

Kun anime ilmestyi, se alkoi samantien jakaa katsojia. Weedin battouga heti ensimmäisessä jaksossa aiheutti heti keskustelua, mutta kakkosjakso... Se käänsi monet fanit suoraan sarjaa vastaan eikä sen jälkeistä piirtotyyliä edes arvosteltu, vaan mihin tahansa riitaan vedettiin mukaan kakkosjakso. Harmillisesti piirrostyylistä keskustelu tappoi täysin keskustelun juonesta, hahmoista sekä monesta muusta asiasta ja tämän takia itse karsastan yhä piirrostyylikeskusteluita. Totta, kakkosjakso on kuraa, mutta se on todettu jo melkein 10 vuotta sitten.

Itse pidin WEED-animesta erittäin paljon ja pyrin keskittymään sen tarinaan enkä välillä hirvittäväksi menevään piirtotyyliin. Tosin on myönnettävä, että sen haukkuminen on välillä hauskaakin. Oikeastaan pidän siitä joiltakin osin GNG:tä enemmän, vaikka animet ovat melkein tasoissa omissa arvioissani.

Tämän jälkeen päästäänkin pitkälti nykypäivään: GNG-mangan ja monien muiden suomeksi ilmestymiseen sekä Orionin alkamiseen ja jatkumiseen.

Tämäpä oli kertomus siitä, mitkä olivat ensikosketuksiani Hopeanuoleen, leikkaamattomaan sekä sen jälkeen Weediin. Tämä on kirjoitettu henkilökohtaisesta näkökulmasta ja tarkoituksenani olisi tulevaisuudessa kirjoittaa myös suomalaisten Hopeanuoli-fanien historiikki, jos sille on kiinnostusta.